*

Tribuutti Kunnianosoitus maalle, jossa olen ollut onnellinen.

Pitkäsilta

  • Pitkäsilta
  • Pitkäsilta
  • Pitkäsilta
  • Pitkäsilta
  • Pitkäsilta
  • Eläintarhalahti.
    Eläintarhalahti.

Kävelin taas Pitkäsiltaa pitkin. Tällä kerralla Hakaniemestä keskustaan.

Silta ei ole niin pitkä kuin voisi olettaa, mutta ei se kuitenkaan ole kovin lyhyt. Minua kiinnostaa sillan historiaa, jolla on varmasti tekemistä Helsingin laajentumisen kanssa. Historiakirjoista selviää, että Helsingin väkiluku kolminkertaistui 1800-luvun lopulla, kun väki muutti maaseudulta kaupunkiin.

Luin Matti Klingen ja Laura Kolben  Helsinki -Itämeren tytär -kirjasta, että Pitkänsillan pohjoispuolelle syntyi Suomen suurin teollisuuskeskus ja samalla sinne nousi työväen maailma, Kallion kaupunginosa. "...Kallion linjat avattiin; niitä oli alun perin tarkoitus tehdä yhdeksän . Pitkäsillan pohjoispuolella väestön valtaosa oli 1900-luvun alussa palkkatyöntekijöitä, tehtaalaisia, sekätyöläisiä, käsityöläisiä ja ammattitaitoisia rakennusmiehiä. Vasta vuonna 1901 Pitkäsillan pohjoispuolen alueet liitettiin Helsinkiin IX kaupunginosaksi ja kivikaupungin rakentaminen pääsi vauhtiin."

Pitkäsilta on osa kivikaupungista ja kuten kuvissa näkyy, sillan rakenteissa on reikiä ja lohkeamia.

Etsin tietoa netistä ja löytyy vähän. MTV3:n blogisti Pertti Nyberg kirjoitti pari vuotta sitten kuinka historia näkyy eri Helsingin paikoissa ja rakenteissa, mutta noissa paikoissa ei kerrota mitä siellä on tapahtunut. Toivon, kuten Nyberg, että siihen tulisi muutoksia. Ainakin pieni laatta sillan kyljessä auttaisi paljon matkailijoita.

"...Siinä samalla katselin jälleen kerran sillan rakenteissa olevia lohkeamia ja luodinreikiä. Noita pääasiassa sisällissodan aikaisia ja siltaan ilmeisen tahallaan muistoksi jätettyjä reikiä.

Nuo taistelujen jäljet ovat niin sanottua elävää historiaa mutta jostain kumman syystä missään ei ole kilpeä tai taulua, jossa kerrottaisiin noiden luodinreikien historiasta -- tai en ainakaan sellaista ole löytänyt. Kirjoja lukemalla selviää, että luodinreiät ovat ilmaantuneet muun muassa sisällissodan aikaisen epäonnisen vankienvaihto-operaation seurauksena. Myös Töölönlahden luona olleiden saksalaisten tykit aiheuttivat lisää tuhoa."

Pitkäsilta yhdistää vielä tänä päivänä kaksi Helsinkiä. Toinen ylväs, klassinen, täynnä turisteja ja turisteille tarkoitteuja kauppoja turistien hinnoilla ja toinen mahtipontinen, mutta kansanomainen, helposti lähestyvä, monipuolinen, täynnä elämä kaikessa kirjavuudessa. Seisoin pitkälläsillalla ja ihailin mahtavia merimaisemia.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Ana, tuli mieleen että toisin kuin monet muut, Pitkänsillan alkuosa taivutetaan, esim. Pitkältäsillalta.

Käyttäjän amgs kuva

Hyvä oikaisu. Kiitos! Se kuulosti niin hyvältä. :)

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Eiköhän kukaan muu ole kävellyt Pitkääsiltaa kuin sinä ja minä:) Opiskeluaikana tuli asuttua eri puolilla Helsinkiä, Kalliossakin kirkon takana. Muistankohan väärin että niitä linjoja on 6 vaikka kartassa näkyy vain viides.

Sieltä jäi mieleen joku löytämäni työmaaruokalan tapainen, hyvin edullista kotiruokaa ja suurista annoksista vatta täpötäyteen.

Pitkästäsillasta ei lue juuri mitään wikipediassakaan, ennen sitä näkyi olleen puusilta. Kirjastosta ehkä löytyisi.

https://www.fonecta.fi/kartat/Kallio,%20HELSINKI?l...

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #3

Monesti on tuo Pitkäsilta ylitetty niin kävellen kuin autollakin. Olen kantanut punaista lippuakin sen ylitse useampaan kuin kahteen kertaan. Viimeisin kerta taitaa olla SAK:n 75- vuotispäiviltä. Marssimme tuon sillan ylitse myös lattianpäällystysalan työehtosopimusneutteluihin aina kun oli tapaaminen työnantajaleirin kotikentällä Palacessa. Sittemmin perustin yrityksen ja aloin kulkea Pitkääsiltaa toisin päin, eli vaihdoin kotipesän Palaceen SAK:n Hakaniemen Rakennusliiton konttorin sijasta. Eli se perinteinen matka Pitkänsillan ylitse on tullut tehtyä kuin kunnon palindomistin kuuluukin molempiin suuntiin.

Käyttäjän amgs kuva
Ana María Gutiérrez Sorainen Vastaus kommenttiin #5

Sinä olit sitten aktiivinen. Itse en ole koskaan kantanut punalippuja tai edes osallistunut vappumarsseihin Suomessa. Kuubassa meidän oli pakko osallistua marsseihin ja jäi aika kummallinen jälkimaku tuosta.

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Miehän olen sosiaalipolitiikkaa opiskellu ja sillon vielä, ei varmaan nykyään, kaikki alko kirjalla "Pitkänsillan pohjouspuolelta" ja siittä jäi niinko semmonen rakkaus siihen silttaan, vaikka kovin harvoin sen yli olen kävelly!

Käyttäjän MattiJuhani kuva
Matti Loikkanen

Kaksi jokseenkin tuoretta ja mielestäni hyvää referenssia Helsingin historiasta:

1) Nyström, Samu, "Helsinki 1914-1918. Toivon, pelon ja sekasorron vuodet", Minerva, 2013.

2) Hoppu, Tuomas, "Vallatkaa Helsinki. Saksan hyökkäys punaiseen pääkaupunkiin 1918", Gummerus, 2013.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Pitkäsilta ei tee sitä kävellen ylittävään rivituristiin minkäänlaista vaikutusta, koska se on niin tavallinen. Vaikuttaakseen historialliselta sillan olisi oltava ehkä kapeampi ja ainakin rakenteiltaan persoonallisempi.

http://2.bp.blogspot.com/-4DI8xQWGOhg/VFuEvKVIrZI/...

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Riippuu kaiketi sijainnistakin, sillä jos Pitkäsilta olisi Helsingin keskustassa niin olisi todennäköisesti toisen näköinen. Tampereen Hämeensillan patsaat ovat Wäinö Aaltosen käsialaa, niistä tunnetuin Suomen neito.

https://fi.wikipedia.org/wiki/H%C3%A4meensillan_Pi...

Edit: Suomen neidon linkki ei toiminut

http://www.tampere.fi/ekstrat/taidemuseo/patsaat/a...

Käyttäjän amgs kuva

Matti Loikkaselle kiitoksia vinkeistä!

Tuomo, tuon linkin kuva on kuin Tampereen Hämeensillalta. :)
Pitkäsilta on pelkistetty ja kaunis myös alta.
https://fi.yelp.fi/biz_photos/pitk%C3%A4silta-hels...

Seija, Wikipediassa on vain vähän:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pitk%C3%A4silta

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Ehdit ensin Hämeensillasta, puhuin välillä puhelimessa:)

Yksinkertaisen tyylikäs se Pitkäsilta ainakin minun mielestäni on.

Käyttäjän TuomoGren kuva
Tuomo Gren

Pitkäsilta on perinteisesti jakanut kaupungin. Se on tämän jakautumisen symboli. Ennen se on pitänyt nykyistä vahvemmin paikkaansakin. Olen käyttänyt sitä symbolina että jonain joka on ilmeisesti nähty poliittisemmin kuin itse tarkoitin..

On tuon sillan yli tullut kuljettua. Useimmiten bussilla (nro 77) jolla menen miekkailukouluun. Koko klassinen ei-kerrostalolähiökompleksi -Helsinki on minulle kuitenkin jotain kaupunkilaisherrojen juttuja.

Käyttäjän pjsipola kuva
Pekka Sipola

Pitkäsilta, kuten minä sen nuoruudestani muistan asuessamme Linjoilla 50-60-luvuilla ei ollut ainoastaan silta vaan sen ylittäminen Kalliosta Kaisaniemen puolelle oli aina 10-12 vuotiaalle pojannulikalle jonkilainen seikkailu ja se myös yhteiskunnallisesti erotti kaupunginosat toisistaan. Kaisaniemestä alkoi erilaiset ja "hienommat" kaupunginosat, ja Kaisusta pääsi helposti Kauppatorille ja Stokkalle hypistelemään leluja, joita mutsilla ja faijalla ei ollut koskaan varaa ostaa. Siihen aikaan, ainakin omasta mielestäni, Stadin kaupunginosilla oli aika tarkat "rajat" - kuka asui Kalliossa, Krunikassa, kuka Eirassa tai Suokissa niin se aina huomioitiin. Kaupunginosat myös kertoivat hyvin asukkaiden yhteiskunnallisesta asemasta ja varallisuudesta. Eikä ollut mitenkään harvinaista että kaupunginosien jengeillä oli keskenään tappeluita koska vieraita jengejä ei haluttu omalle reviirille. Tietysti poliittisesti Pitkänsillan pohjoispuoli eli Kallio oli vasemmiston aluetta mutta onneksi mun ei tarvinnut siitä välittää :).

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Pitkäsilta ei todellakaan ole kovin pitkä eikä se sitä ole milloinkaan ollut muihin "pitkiin" siltoihin verrattuna.

Nimitys Pitkäsilta onkin saanut alkunsa juuri sen roolista jakaa kaupunginosat sosiaalisessa mielessä kauaksi toisistaan. Vastaavasti sanotaan, että Helsingin levein katu on Arkadiankatu siltä kohden kuin se erottaa Hankenin ja Kauppakorkeakoulun.

Tätini, faijan systeri, tapasi aina sanoa, että Helsinki on Helsinki ja kaikki mikä on Pitkästäsillasta pohjoiseen, Kulosaaren sillasta itään, Tullinpuomista pohjoiseen ja Lauttasaaren sillasta länteen, on jotain muuta keinotekoista.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

Pitkäsilta on saanut nimensä sitä edeltäneestä puusillasta, joka todella oli pitkä (ainakin nykyiseen verrattuna) . Aikanaan Siltasaari oli saari. Sen lähellä oli toinenkin saari, Hiirisaari, jossakin Hakaniemen torin vaiheilla. Myöhemmin saarten väli täytettiin ja syntyi Hakaniemi.
----
Pitkän sillan eteläpäässä on asuintalo Unioninkatu 45, joka vielä 50- 60- luvuilla oli kuuluisa siitä että siinä asui poikkeuksellisen paljon lääkäreitä.
Erikoista talossa oli myös se että se oli ainoa talo Helsingissä, jonka läpi kulki katu.
Joskus 70- luvulla talossa syttyi tulipalo. Olin paikalla tuolloin, se oli vaikea sammutettava mm siksi että ilmastointihormit oli tehty puusta ja ne ulottuivat kellarista vinttiin asti. Lähes koko talo paloi.

Myös lähellä oleva Unionikatu 41 paloi 50- luvulla. Se oli 5- 6 kerroksinen kivitalo, mutta välipohjat olivat puusta ja lopulta koko talo jouduttiin purkamaan. Tontti oli vuosikausia tyhjänä.

Pitääpä vielä mainita että katu nimeltä ”Säästöpankinranta” ei ole saanut nimeään Hakaniemessä olleista pankeista, vaan Kaisaniemen ravintolasta, jota ylioppilaat sanoivat säästöpankiksi, koska kävivät siellä ryyppäämässä ja kantoivat rahansa sinne.
No…. 50- luvulla Pitkän sillan pohjoispäässä oli tavaratalo nimeltä ”Tempo”. Tampereella on samankaltainen Tammerkosken silta , myös sen päässä oli ”Tempo”, jos nyt oikein muistan.

(tämä kaikki näin muistinvaraisesti).

----------------

Kirjoittelen vähän pomppivasti ja ailahtelevasti, koska kerään blogit ja kommentit (vain omani) arkistoon.
Vire syttyy usein ristiriidasta.

”Väite, vääräkin kirkastaa totuuden.”

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#14

Toinen määritelmä on että Stadi päättyy siihen mihin spåra(skuru)kiskotkin.

ai nii... aikanaan spåra meni Kulosaareen asti.
Kiskonpätkät oliva pitkään vielä asvaltissa näkyvissä, Nyt kait ne on jo poistettu. Tuolloin Kulosaaren silta oli puinen, hädin tuskin muistan sen.

Käyttäjän amgs kuva

Välillä on vain mukava lukea kommentteja. Kiitos!

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset