Tribuutti Kunnianosoitus maalle, jossa olen ollut onnellinen.

Poika ja perunat

  • Poika.
    Poika.

Seison kadun reunalla ja poika menee vauhdikasti ohi. Yhtäkkiä muovipussi hajoaa ja kadulle lentää neljä isoa perunaa. Juoksen poimimaan perunoita, mutta poika on nopea. Hän sanoo, että pussi on puhki. Minulla ei ole antaa tilalle mitään. Poika laittaa perunat housun takataskuun ja jatkaa matkansa tyytyväisenä. Nauran.

Häntä oli lähetetty ostamaan perunoita ja pulman edessä lapsi keksii mutkittomasti ratkaisunsa. Varmasti sinuakin pienenä on lähetetty asioimaan ja keksit omia ratkaisujasi, jos pulmia tuli. :)

 

El niño y las patatas (las papas en América)

Al niño de la foto se le rompió la bolsita en que llevava unas patatas y las patatas rodaron por la calle. Corrí a ayudarle a recogerlas. Luego el niño, si pensarlo dos veces, se puso las patatas en los bolsillos del pantalón y siguó su camino contento.

Me da risa la ocurrencia del niño. :) Seguramente que a ti también, querido lector, te enviaron de pequeño a comprar cosas y tuviste que inventar soluciones ante los problemas.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän seppolappalainenkoti kuva
Seppo Lappalainen

Minut lähetettiin lapsena viemään kukat eräälle juuri valmistuneelle ylioppilaalle. Laitoin kukkapaketin polkupyörän ohjaustankoon ja lähdin polkemaan alamäkeä oikein vauhdilla.
Niin siinä kävi, että kukkapaketti lipsahti polkupyörän etupyörän pinnojen väliin. Huonostihan siinä sille käy.
Kun tulin perille, repäisin kukkapaketista onnittelukortin pois ja soitin ovikelloa. Ja tietenkin livahdin kiireesti pois paikalta.

Käyttäjän amgs kuva

Voi sinua! He, he, tuliko jälkisanomisia? :)

Käyttäjän seppolappalainenkoti kuva
Seppo Lappalainen

Hyvää huomenta

Ei tullut sanomisia kun ei jäänyt mitään todistetta siitä, että keneltä kukat olivat ja en tosiaankaan jäänyt oven taakse odottelemaan vaan livahdin paikalta. Onnittelukukat jätin oven viereen käytävälle. Pakeneminen oli paras keino selviytyä :)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Hyvä aihe, mutta kovia kommelluksia en muista sattuneen tai ainakaan sellaisia mitä kehtaisi tai viitsisi kertoa.

Käyttäjän amgs kuva

Lapsuus on välillä kommelluksia täynnä. Meidän äiti oli kylän ompelija ja joskus hän ompeli ja ihmiset maksoivat silloin kun heillä oli rahaa ja joskus toivat palkaksi kanoja, maissia, ym. Kerran äiti lähti kaupunkiin ostamaan tarvikkeita ja me jäimme mummon kanssa. Isosisko keksii, että nyt äidin kylttiä muutetaan niin, että heti pitää maksaa vaatteista tai muuten poliisi tulisi rahoja perimään. Ei se paljon auttanut ja äiti oli sitten meille vähän vihainen. Karkkeja me halusimme ostaa.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Ainoa, mikä tulee mieleen, ja senkin isä hoiti: Olin siinä 7-vuotias kun menin ostamaan serkulleni joululahjaksi kirjaa. Annoin rahan kirjan kanssa, mutta kun myyjä ojensi sitä paketoituna niin pyysi rahaa. Sanottuani että maksoin jo väitti ettei ollut saanut.

Minä sitten itkien kotiin, ja kerrottuani mitä oli tapahtunut niin isä siihen kauppaan. Tuli takaisin kirjan kanssa ja myöhemmin kuulin isältä myymälänhoitajan sanoneen että on jo toinen lapsen ostokseen kohdistunut valitus. Mutta oli se surkea tilanne olla saamatta maksamaansa joululahjaa ja palata ilman sitä kotiin. Muistan vieläkin sen myyjän ulkonäön, ja sillä kai se kaupassakin selvisi.

Käyttäjän amgs kuva

Ja joulun alla! >( Vika oli myyjän eikä pienokaisen.

Tämän blogin suosituimmat