Tribuutti Kunnianosoitus maalle, jossa olen ollut onnellinen.

Pala Suomen kesästä ulkosuomalaisille

  • Harakankello. / Campanula patula.
    Harakankello. / Campanula patula.
  • Siankärsämö. / Achillea millefolium.
    Siankärsämö. / Achillea millefolium.
  • Niittyleinikki. / Botón de oro o hierba belida (Ranunculus acris).
    Niittyleinikki. / Botón de oro o hierba belida (Ranunculus acris).
  • Päivänkakkara. / Margarita.
    Päivänkakkara. / Margarita.
  • Huopaohdake (Cirsium helenioides). / Cardo.
    Huopaohdake (Cirsium helenioides). / Cardo.
  • Ne on jo melkein kypsiä! / Fresas y arándanos o mirtilos.
    Ne on jo melkein kypsiä! / Fresas y arándanos o mirtilos.
  • Lupiinit ovat tulleet Suomeen muualta. / Lupinos.
    Lupiinit ovat tulleet Suomeen muualta. / Lupinos.

On se varmasti niin, että monia Uuden Suomen blogeja luetaan ulkomailla. Näin on myös blogini kohdalla. Kävin noin kaksi viikkoa sitten katsomassa tilastoja Google Analytics -sivustolta ja sen mukaan Suomesta lisäksi blogia on käyty lukemassa Ruotsissa, Saksassa, USA:ssa ja myös Espanjassa.

Arvelen, että lukijat ovat ulkosuomalaisia, jotka haluavat tietää Suomesta. Joskus olen myös saanut viestejä ja kerran jopa Havaijilla asuvalta suomalaiselta.

Viesteissä kannustetaan jaksamaan kylmässä pohjolassa, ja kiitetään avoimesta ja rennosta asennoitumisesta suomalaiseen elämään.

Tämä on ensimmäinen kerta, kun kiitän julkisesti kaukaisia lukijoita. Meitä yhdistää se, että emme asu samassa paikassa, jossa olemme syntyneet. Meitä kenties yhdistää myös se samanlainen loppumaton uteliaisuus kaikkia uusia asioita kohtaan ja kunnioitus muita ihmisiä kohtaan, olisivat he mistä tahansa ja kunnioitusta meitä ympäröivää kulttuuria (kulttuureita), yhteiskuntaa ja ympäristöä kohtaan.

Rakkaus kehtoamme kohtaan ei unohdu, ja aina välillä, olimme missä tahansa, haluaisimme palata lapsuuden muistoihin. Siksi nyt laitan teille kuvia suomalaisista niittykukista. Heinäkuussa peltojen reunat, polkujen ja teiden varsillä on monenlaisia kasveja ja värien sekoitusta. Suomen luonto on nyt kuin paras kukkakimppu.

Espanjan opiskelijoille laitan tähän linkkiin espanjankieliseen blogiin, jossa on pidempiä selityksiä kukista.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (30 kommenttia)

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Niityt ovat ihan parasta. Kuvassa neljä on päivänkakkara (Leucanthemum vulgare) ja kuvan viisi ohdake on tarkemmin sanottuna huopaohdake (Cirsium helenioides).

Käyttäjän amgs kuva

Niin onkin marketta! Vaihdan nimen. Muchas gracias!
Petra, tiedätkö miksi kelloissa on eläinten nimiä? Esim. harakankello, kissankello, jne.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

En osaa sanoa varmuudella, mutta isoilla kelloilla on isojen eläinten nimiä ja pienillä pienten eläinten. Ehkä tällainen tunnistamiseen liittyvä seikka.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Ana, kiitos kesäisistä kuvista, ja niittyleinikistäkin opin uuden nimen, ennen se tietääkseni oli vain Ranunculus acer, nyt kaiketi käytetään enemmän acrista.

Tosin muistaakseni Kanadasta tullut, Suomen luontoon kuulumaton lupiini on levinnyt aivan liikaa, viimeksi maalla käydessäni ihmettelin miksi niitä ei edes niitetä teiden varsilta ennen kuin siementävät.

Kellojen nimistä vilkaisin kissankelloa ja epätieteellisiä selityksiä löytyi, mutta Petran tulkinta kuulostaa loogiselta.

http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/k...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #4

Miksi joihinkin kukkiin suhtaudutaan lähtökohtaisesti halveksuvammin kuin toisiin? Toki lupiini on Suomeen muualta tuotu, mutta periaatteessa niin ovat kaikki muutkin kukat, jossain vaiheessa aikoinaan. Lupiini menestyy ja viihtyy Suomessa ja lupiininiityt teiden pientareilla ovat kauniita, kun vapauttaa itsensä tuosta "halveksivasta" asenteesta. Lupiinin voi kyllä jo nykyisin hyvin "hyväksyä" Suomen luontoon kuuluvaksi kukaksi, Näyttävämpihän se on kuin samankaltaisilla paikoilla kasvava maitohorsma. Mutta jostain syystä horsmaakin halveerataan ...

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #7

Kyllähän sitä lupiinia teiden varsilla katselee, jos se vaan pysyisi vain niillä, sillä levitessään vaikkapa takana oleville niityille tai lehtoihin se valtaa alaa muilta kasveilta, ja ainakin minusta se on niille liian puutarhamainen. Minä kun tykkään luonnonniityistä, joita joissain paikkakunnilla kunnostetaan talkoovoiminkin.

Enkä muuten laisinkaan halveeraa maitohorsmaa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #7

Samaa mieltä, lupiini on kaunis ja tuottaa ravinteita maahan, joten sen jälkeen on hyvä muiden taas kasvaa ja kukkia. Luonnon kiertoon ei kannata tuskastua. Sehän on samaa kasvirasismia, kuin maahanmuuttajien polkeminen.

Horsmaa voi ihailla, mutta onhan se todellinen riesa jos pääsee viljelymaahan, mutta niin on vesiheinä ja juolavehnäkin, horsmasta pääsee helpommin eroon kuin monista muista rikoista, kuten valvatista, eikä niiden kotimaisuusastetta kukaan osaa sanoa.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #9

Ari, usko pois, kun lupiini on levinnyt varsinkin otollisessa maaperässä niin ei sen jälkeen sillä paikalla enää muut kasvit kasva ja kuki. Olen näet katsellut sen leviämistä siinä 11 vuotta, koiruuksien hautausmaan lähellä kun niitä on ja olen käynyt poimimassa maljakkoon.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist Vastaus kommenttiin #7

Koska toiset kasvit ovat oikeasti ongelmallisempia kuin toiset. Lupiini ei pelkästään leviä ja valtaa alaa muilta kasveilta, se myös typensitojana tekee kasvualustasta niin ravinteikasta etteivät perinteiset suomalaiset niittykasvit enää siinä pysty kasvamaan. Useimmat niittykasvit ovat sopeutuneet karuun alustaan josta poistetaan jatkuvasti ravinteita (niitto, laidunnus). Lupiiniakin vaikeampi on mm. jättipalsami.

Sitten on joitakin kasveja, joiden siirtyminen luontoon on luontevampaa. Mutta lupiini ei kuulu harmittomiin.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #11

Ahaa, kasvualustan ravinteikkuudesta tietämättä: siitä se siis johtuu että kun lupiini on levinnyt niin niittykasveja ei enää näy.

Omakotitalossa oli anno domini jättiukonputki ison kiven juurella, mutta kaikeksi onneksi leikkasin kuihtuneet kukinnot heti pois enkä syyllistynyt sen leviämiseen. Siihen aikaan sen aiheuttamasta riesasta kun ei tiedetty vaan myytiin taimimyymälöissä.

PS. Oikosulku hellitti ja muistin nimen sillekin tykästämälleni niittykasville, jota ei ole lupiinien leviämisen jälkeen enää näkynyt: ketoneilikka.

Käyttäjän amgs kuva
Ana María Gutiérrez Sorainen Vastaus kommenttiin #4

"kissankelloa ja epätieteellisiä selityksiä löytyi". Kertoitko vähäsen? En nyt vain ehtisi etsiä ja lukea, mutta olen kiinnostunut mistä se nimi johtuu. Kiitos!

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #15

Ana, kirjoittamani tuli vain siitä laittamastani linkistä / kissankello, jota katsoin. Vilkaisehan siitä.

http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/k...

Mutta tuli mieleen runo

Kissankello

Yli kuljimme illan saatossa
sen vihreän, varjoisan pellon,
ja kymmenen kukkaa taitoimme
ja yhden kissankellon.

Sinä sait ne muut, minä pyysin vain
sen pienen kissankellon,
oi, muistoksi sinisten silmien
ja sen illan ja varjoisan pellon.

- Martti Merenmaa

Käyttäjän amgs kuva
Ana María Gutiérrez Sorainen Vastaus kommenttiin #19

Kaunis runo, kuin kukka itse!

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Tänään lähti 99-vuotiaalle hoivakotiin luonnonkukista kimppu. Se tekee hyvää ihmiselle, joka ei enää itse pääse ulos katselemaan niittyjä.

Käyttäjän amgs kuva

Tuo on mahtava idea. Voisi aloiuttaa niittykukkakimpukampanjan palvelutalojen kanssa! Miten muuten se allergian kanssa? Pari päivää sitten ennen ruohonleikkua, keräsin pihalta apiloita ja kimppu oli tosi söpö.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio
T Piepponen

Kesän omituisin näky oli viime viikolla kun erään valtatien varrella sijatsevalla, vuosi vuodelta laajenevalla "lupiinipellolla" oli ryhmä ulkomaalaisia turisteja sankoin joukoin valokuvaamassa niitä. Eivätkä olleet edes japanilaisia. Kädet vaan heiluivat ilmassa.

Kyseisellä alueella oli vielä 10 vuotta sitten vähän vähemmän monokulttuurillinen kukkaniitty.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Ne lupiinipellot riepovat. Ajettiin vähän aikaa sitten tyttären kanssa maalle ja manailin niitä teiden varsilta kauemmas levinneitä lupiineita, ja ihmeteltiin sitäkin onko niitä peräti kylvetty kun kasvavat kaukana taloista tien varrella metsätaipaleillakin. On sekin näky, ojan penkalla lupiinijono, ojan takana kuusimetsä.

Käyttäjän amgs kuva

Varmasti lupiineista joko pitää tai ei. Pidän vaaleanpunaisista, mutta ehkä koska sinisiä on paljon enemmän. Tänä kesänä olen leikkanut niitä jopa tien reunalta.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Luonnonkukkien poiminta kuuluu jokamiehenoikeuksiin, ja kun ne lupiinit ovat levinneet luontoonkin niin poimitaan vaan kaikki pois, jotta eivät pääse siementämään.

PS. Ei kai kukaan huomaa että luontoon levinneet lupiinit ottaa mua päähän?

Käyttäjän amgs kuva
Ana María Gutiérrez Sorainen Vastaus kommenttiin #20

Kyllä, varmasti huomasimme, mutta pitää elää sen kanssa, etteivät kaikki leikkaa tai poistaa niitä, koska aina on joku, joka on sitä mieltä, että se on kaunis kukka. :) Seija, kohta kukinta loppuu, mutta silloin on myöhäistä kitkeä.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #22

Ana, edes niittää voisi, tästäkin syystä

Lupiini syrjäyttää kissankellot

http://yle.fi/uutiset/lupiini_syrjayttaa_kissankel...

sillä en ainakaan minä halua katsella pelkkiä lupiineja luonnonniittyjen kukkien sijaan.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #22

Ana, asiasta toiseen:

Siankärsämö on aikas vaatimattoman näköinen kukka, mutta kuvassasikin kaunis, ja monen muun luonnosta löytyvän kasvin tavoin sitä on käytetty, ja vieläkin käytetään yhteen jos toiseenkin tarkoitukseen; Wikipediasta:

Siankärsämö on hyvin vanha rohdos-ja maustekasvi, jota on käytetty erityisesti haavojen hoitoon verenvuotoa ehkäisevän betonisiinin (C7H13NO3) ja paikallista kipua lievittävän eugenolin vuoksi. Keski-Euroopassa sen kukista ja lehdistä on tehty alkoholiuutosta eli siankärsämöviinaa, jota on käytetty sekä sisäisesti että ulkoisesti. Nuoria lehtiä on käytetty salaateissa mausteena. Siankärsämön käytöllä on laukaistu kouristuksia, ehkäisty tulehduksia ja lisätty ruokahalua.[7] Siankärsämö kuuluu edelleen kauppayrtteihin. Kasvi sisältää muun muassa haihtuvia öljyjä (kamatsuleeni) ja karvasainetta nimeltä akilleiini.

Siankärsämöä on käytetty ennen humalaa mausteena oluen panemisessa. Yrttiseosta, jossa siankärsämöä on käytetty, kutsuttiin englanniksi nimellä gruit ja sillä maustettuja oluita kutsutaan nykyään nimellä gruit ale.

Siankärsämöä käytetään jalostettuna myös puutarhakasvina.

Siankärsämöä voi käyttää myös kasvivärjäyksessä. Kukista voi aluna- tai tinapuretuksen avulla värjätä villaa keltaiseksi. Käyttämällä koko kasvia värjäyksessä siitä saa rautasuolojen avulla oliivinvihreää.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Siank%C3%A4rs%C3%A4m...

T Piepponen Vastaus kommenttiin #20

Lupiini on erittäin invasiivinen vieraslaji joka ei kuulu suomen "alkuperäiseen" kasvistoon. Ongelmaa ei olisi ellei sen leviäminen olisi niin nopeaa.

Jostain analogiasta voisi sanoa jotain, mutta jätettäköön sanomatta, koska vapaavuoron ääneen sanomaton "sääntö".

Ps. Levitän tahallani vieraslajin itiöitä Suomeen harrastuksen kylkiäisenä. Kyseessä kaksi maasta luontaisesti uupuvaa sienilajia.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #23

Juolavehnään minä lupiinia vertaisin. Sitä kun on niin ei kissankellot ja ketoneilikat kasva.

Käyttäjän amgs kuva

Petra sanoo ylempänä, että lupiiniakin vaikeampi on mm. jättipalsami. Kävin katsomassa kuvia kyseisestä kasvista, koska en tiennyt miltä se näyttää. Kukka on vaatimaton, huomaamaton, toisin kuin lupiini. Olisiko se, että koska lupiini erottuu selvästi, että siksi monia se ärsyttää? Jättipalsami saa siis olla rauhassa, koska se on huomaamaton kasvi.

"Jättipalsami on kotoisin Himalajan vuoristoalueilta...Jättipalsami voi muodostaa laajoja yhden lajin kasvustoja, jotka vievät tilaa alkuperäiseltä kasvillisuudelta. Isoilla, hyönteisiä houkuttelevillä kukillaan se kilpailee pölyttäjistä alkuperäisen kasvillisuuden kanssa."

http://www.vieraslajit.fi/lajit/MX.39158/show

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Ana, kyllä sitä jättipalsamiakin pyritään hävittämään niin paljon kuin kunnilta rahkeita riittää. Jättiukonputkista olen joskus kaupungille soittanut, ja seuraavana päivänä oli kaivettu pois.

Käyttäjän amgs kuva

Tuo on tehokasta. Viime kesänä yksi lapsista oli töissä Helsingin puistoissa (Starassa) ja hän kertoi, että kaikkia täällä mainittuja kasveja piti ottaa pois.

http://www.hel.fi/www/uutiset/fi/stara/fillaritiim...

Jutun otsikosta muuten, tämä sama lapseni on nyt ulkosuomalaisena Ruotsissa. Hän opiskelee siellä. <3

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #29

Voi se nopeus tietty johtua siitäkin että näin niitä ollessani rekkujen kanssa lenkillä Pyynikillä, luonnonsuojelualueella.

Olipa lapsellasi mainio kesätyö, ulkoilmaa ja pyöräilyä, ja nyt Ruotsissa opiskellessa tulee hanskaan yksi kieli lisää.

Ja PS. Ana: yritin viedä kommentissani #26 luonnon kukkiin kun meni osaltani lupiineiksi, ja onhan päivänkakkarakin rakastaa, ei rakasta kukka.

http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/p...

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset