Tribuutti Kunnianosoitus maalle, jossa olen ollut onnellinen.

Syksyn sävyt / Los tonos del otoño

  • Pihlajanmarjat/Serbas, frutos del serbal
    Pihlajanmarjat/Serbas, frutos del serbal
  • Ukkonsieni / Apagador
    Ukkonsieni / Apagador
  • Kantarellit ja suppilovahverot/ Chantarelas o rebozuelos y rebozuelos atrompetados
    Kantarellit ja suppilovahverot/ Chantarelas o rebozuelos y rebozuelos atrompetados
  • Sadonkorju Ikkalassa. / Cosecha en Ikkala.
    Sadonkorju Ikkalassa. / Cosecha en Ikkala.
  • Syksyinen auringonlasku./ Un bello ocaso en Ikkala.
    Syksyinen auringonlasku./ Un bello ocaso en Ikkala.

Suomen syksy on yhtä kylläinen, täyteläinen ja monipuolinen kuin kevät. Se tunne, kun illat pimenevät, mutta ennen sitä aurinko jaksaa vielä jonkun aikaa pysyä horisontissa, on vain nähtävä omin silmin, jotta sitä voisi ymmärtää.

Syksy on monille sadonkorjuun synonyymi. Sammalten, risujen ja lehtien seasta löytyy monenlaisia sieniä. Puolukat kypsyvät metsissä, ja tyrnimarjat hohtavat pensaissa kutsuvasti. Omena- ja/tai kurpitsapiirakka, kahvi tai tee, kynttilän tai kuun valo kruunaavat syksyn päivän.

Los tonos del otoño

EL otoño finlandés es tan variado y colmado de colores y olores como la primavera, aunque con un matiz diferente. Lo que sentimos cuando el sol se detiene un instante en el horizonte antes de llegar la penumbra, hay que experimentarlo personalmente para comprenderlo.

El otoño es para muchos sinónimo de cosecha. Diversos tipos de setas crecen entre los musgos, hojas y ramas. Los arándonos rojos maduran y los serbales nos atraen con sus vivos colores. Un trozo de pastel de manzana, setas o calabaza con una buena taza de café o té a la luz de las velas o una linda luna coronan el día otoñal enfriado por la lluvia.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

Pihlajanmarjan latinankielinen nimi taitaapi olla sorbus, mikä tuli tutuksi sen jälkeen, kun lunastin ensimmäisen viinakorttini 4.11.1964 Albertinkadun viinakaupasta. Sorbus oli pultsareiden ja opiskelijoiden suosima kulttuurijuoma, koska alkoholisisällöllä mitaten se oli yksi halvimmista. Sorbus poistettiin Alkon listoilta 2010 (?).

Pari viikkoa sitten tuli noita marjoja kopallinen perattua, kun kaadoin pihalta pari pientä pyhää pihlajaa ja otimme marjat talteen. Kyllä niitä puita vielä jäi odottamaan tilhiparven 'symposiumia'.

Käyttäjän amgs kuva

Mitä niillä pihlajanmarjoilla teette? Itse tänä syksynä innostuin laittamaan hyytelöä, mutta siihen menee aika paljon sokeria! Hyvä se hyytelö on kuitenkin. :)

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

Kyllä ne hyytelöksi menivät meilläkin, ei tullut 'sorbusta'. Menee kuulemma muutama vuosi siihen, kun kotiristi innostuu tekemään taas hyytelöä. On se sen verran hidasta puuhaa tuo puhdistaminen.

PS /edit:
Tuosta pihlajanmarjapuunalkujen kaatamisesta vielä sen verran, että toimenpidettä seurasi silmä tarkkana kaksi pihapiiriin kuuluvaa kaveria, niin kuin Pikku-Iia sanoo kaksi ovaraa. Toinen orava selvästi sanoi: '..tanan jätkä kaatoi välihyppypuut kotikuusiemme väliltä ja teki meistä jalkamiehiä, kun kuusesta toiseen on liian pitkä matka hypätä suoraan.'

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #3

Sorbus eli soppa, siitä on sanontakin, että soppaa soittajille.

Käyttäjän juhauronen kuva
Juha Uronen Vastaus kommenttiin #4

Eipä saa Sorbusta enää ah ja voi
(Oy Alkoholiliike Ab lopetti sen myynnin jokunen vuosi sitten)

Livenä soittaessa tuusulan taiden yössä vollasin soittajalle soppaa
Kaljaa sain hurumykky (tölkkimuoto) mutta juomasekoitusten aatelia ei enää saa

Käyttäjän amgs kuva
Ana María Gutiérrez Sorainen Vastaus kommenttiin #5

Miksi eivät voineet kehittää sitä juomaa ja viedä ulkomaille? Tänä syksynä pihlajat ovat kuin joulukuusia.

Käyttäjän OssiOjutkangas kuva
Ossi Ojutkangas Vastaus kommenttiin #6

Suomalainen viinikulttuuri on kieltämättä aivan liian huonosti tunnettu maailmalla. Siitä syystä tein vuosia sitten aiheesta videonkin, jossa mainitaan myös tässä keskustellussakin esiin noussut Sorbus: https://www.youtube.com/watch?v=qDNLQ-qTnzQ

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Ana Maria- hienoa !

Espanjankieli realisoituu juuri näin kuvin ja tekstein.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Suunnittelen vielä tekeväni omena-pihlajanmarjasosetta.
Nyt on ruska parhaimillaan täällä Tampereella.
Sinun ukonsienesi näyttää mielestäni akansieneltä. Sen eroittaa raaputtamalla jalkaa; jos se muuttuu oranssinväriseksi se on akansieni.

Käyttäjän amgs kuva

Täällä Ikkalassa on ollut yöpakkasia ja eilen kävin maistelemassa niitä pihlajanmarjoja puusta ja nyt ne on aika hyviä.

Margareta, mutta eikö ukonsieni ole isompi kuin akansieni? Tämä yksilö oli aika iso.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ukonsieni on isompi, mutta näin jokin aika sitten toistakymmensenttiä halkaisijaltaan olevan sienen, jota luulin ukonsieneksi, lähellä kasvoi useita pienempiä, kun raaputin niin punertui heti joten se oli kumminkin akansieni. Niin isoa en ole ennen nähnytkään. Tänä vuonna olen nähnyt paljon erikoisen näköisiä sieniä ja valtavan runsaita kärpässienikasvustoja.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Kirpeä pihlajanmarjaresepti:

https://www.soppa365.fi/niksit/2014/09/03/pohjolan...

Ja tietenkin tuo Margaretan mainitsema omena-pihjalanmarjahillo on makeampaa herkkua. Etenkin, kun sen maustaa kanelilla :)

Käyttäjän amgs kuva

Noh, oletko maitanut niitä kirpeitä pihlajanmarjoja? :)

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

En, vielä.

Soppa365:n resepti ilmestyi fb-sivulleni äskettäin ja ajattelin toki kokeilla, miltä suolaiset pihlajanmarjat maistuvatkaan...

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset