*

Tribuutti Kunnianosoitus maalle, jossa olen ollut onnellinen.

Peurakolarissa

Törmäsin valkohäntäpeuraan. Kuten joka aamu, olin menossa Karkkilaan viemään tytöt lukioon. Tutulla tiellä siis. Yhtäkkiä mutkan takaa hyppäsi eläin autoon eteen.

En vain ole löytänyt sanoja selittämään itselleni, miten eläimen kohtalon olisi voinut estää. Voimattomuus on kenties se oikea sana.

Auton puskuri meni rikki. Lapsi ja minä selvisimme säikähdyksellä. Moni ohikulkija pysähtyi auttamaan tai/ja kysymään, tarvitsimmeko apua.

Ensimmäinen asia, joka tuli mieleeni, oli poistaa eläinparka tieltä kuten myös tielle levinneet puskurinosat, jotta muut tienkäyttäjät olisivat voineet jatkaa matkaansa turvallisesti. Yksi ohikulkija neuvoi, etten koskisi eläimeen ja poliisi tulisi hoitamaan asian, kunhan ensin soittaisin hätänumeroon, mutta ennen sitä piti laittaa varoituskolmio.

Hätänumerosta kysyttiin kolarin tarkkaa paikkaa, henkilövahinkoja kuten myös autovahinkoja ja kuinka eläimelle oli käynyt. Puhelimeen vastannut henkilö pyysi odottamaan poliisia.

Ei kestänyt kauan, että poliisipartio oli tullut paikalle. He pyysivät ajokorttia ja puhelinnumeroa, tarkistivat vauriot, veivät eläimen pois ja siivosivat tien, kuten ohikulkija oli sanonut. Sain palata kotiin, koska autosta ei valunut nesteitä.

Minua ei puhallutettu. Oletin, että näin tehtäisiin kaikissa kolareissa. Asia taisi olla selvä. Sekä poliisit että ohikulkijat olivat ystävällisiä. Kiitoksia heille ja erityisesti minua neuvoneille kuljettajalle ja ohikulkijalle, joka vei lapseni määränpäähän! Kriittisellä hetkellä hyvät neuvot ovat arvokkaita ja avuliaat ihmiset kultaisia. Shokissa harvoin muistaa, kuinka tulisi toimia. Kerroin asiasta espanjankielisessä blogissa, jos vaikka joku espanjankielinen joutuisi Suomessa samanlaiseen tilanteeseen ja ainakin tietäisi, kuinka tulisi toimia muuallakin maailmassa.

Heinäkuussa kerroin, kuinka olin täpärästi välttänyt peurakolarin. Nyt en ehtinyt edes jarruttaa ajoissa. Ei ole siis liioiteltua sanoa, että kuka tahansa voi joutua eläimen kanssa kolariin. Onkin hyvä kysymys, miksi Uudellamaalla peurojen ja hirvien kulkureittejä ei merkitä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Veikko Vitikainen

Peurojen ja hirvien kulkureitit on merkitty luullakseni kaikkein kriittisimmissä eläinten kulkureiteillä. Tuo kohtaamasi onnettomuus oli sattumanvarainen juttu. Ei ole mitään mahdollisuutta tielaitoksella ole varoittaa jokaisen kilometrin kohdalla missä eläimiä kulkee tien poikki.
Itse olen monta kertaa joutunut yllättäin peuran tai hirven kanssa liikenteessä kohtaamaan. Toki ollessani tietoinen, että metsän eläimiä monesti tielle juoksee, niin ajan silmät auki alle 100 km/h. Koskaan ei ole metsän eläin onnistunut minua yllättämään täpäristä tilanteista huolimatta. Niinkuin sanottu, vahinko ei tule kello kaulassa.
Sekin täytyy myöntää, että suomalainen on aina tarjoamassa apua sitä tarvitseville, jopa Kreikkalaisille.

Matti Jalagin

Herra Vitikainen.

Minä pidän silloinkin silmät auki, kun ajan yli 100 km tunnissa vauhtia.

Veikko Vitikainen

Hienoa että hra Jalagin on jo oppinut kirjoittamaan edes nimet oikein.

Matti Jalagin

Pakko kysyä Ana hyvä, tuliko se onneton oikealta vai vasemmalta?

Käyttäjän amgs kuva

Pakko kysyä Matti hyvä, mitä merkitystä sillä on? Se tuli valitettavasti oikealta.

Matti Jalagin

Pakko vastata Ana hyvä, että halusin omalla mustalla tavallani yrittää keventää oloasi ja ajattelin, että jos se metsän elävä olisi tullut edes vasemmalta, niin taakkasi olisi keveämpi.

Mutta että oikealta vielä.

Meidän ihmisten tulisi aina muistaa, että ne tiet on lanattu metsän elävien kulkureiteille eikä päinvastoin.

Ajattelevamman tulisi ottaa huomioon se osapuoli, joka luulee kulkevansa omilla maillaan ja omilla poluillaan ilman vaaraa peltilehmistä.

Veikko Vitikainen

Ana hyvä. Älä vastaa hra Jalaginin kommentteihin, koska enimmäkseen hänen kommenttinsa huitelee aina asian vierestä. Toki tuo sinun kohtaamasi vahinko menee vakuutusyhtiön piikkiin, koska sen takia niitä vakuutusmaksuja maksat.

Matti Jalagin

Herra Vitikainen.

Älä ota tätä henkilökohtaisesti, herra Vitikainen, mutta kun minä olen vähän tällainen tyhmä enkä ymmärrä kirjoittaa oikeaa asiaa sillä tavoin, kun te älykkäät haluaisitte minun kirjoittavan, niin herra Vitikainen, teidän kannattaa säästää puhtinne sellaisten kanssa kirjoitteluun, joiden kanssa te, herra Vitikainen, voitte kehittyä.

Eli puhukaa niille, jotka ovat teitä älykkäämpiä älkääkä tuhlatko kuivaa ruutianne turhaan typeryksien lahkeessa roikkumiseen. Ei se kehitä teitä.

Herra Vitikainen.

Analle.

Anteeksi. Yritin aidosti oman mustahkon huumorini keinoin keventää mieltäsi.

Veikko Vitikainen

jos hra Jalagin on tyhmä, niin ei se ole minun, eikä myöskään Anan vika.

Käyttäjän TeppoNygren1 kuva
Teppo Nygren

Oikealta eteen hypännyttä eläintä on vaikeampi väistää.
Väistöliike hirvieläimeen törmäämisen ehkäisemiseksi kun on tehtävä hirven takapuolen kautta. Jos hirvi tai peura hyökkää vasemmalta, niin tyhjä vasen kaista antaa paremman mahdollisuuden väistöliikkeeseen.

Matti Jalagin
Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Hyvä AMGS. Vapautan teidät itsesyytöksistä vaikka tie olikin tuttu. Peura ei ilmeisesti kuulunut tuttavapiiriinne ja näin ollen käytöksensä, peuran siis, oli ennalta arvaamaton.

Käyttäjän JukkaLaitinen kuva
Jukka Laitinen

Hirven, peuran, poron tai kauriin nähdessä ensimmäinen reaktio on reipas jarrutus, tulipa eläin sitten oikealta, edestä tai vasemmalta. Jos vauhtia on reippaasti, hirvi tulee sisään lasista, muiden kanssa tulee yleensä onneksi vain aineellisia vahinkoja.

Jarrutuksen "haittana" voi olla tien profiili, keliolosuhteet tai takapuskurissa roikkuva maanteiden ritari kymmenien tonnien kulkuneuvollaan.

Maastosta tielle tuleva eläin saattaa tulla vauhdilla, jonkun pedon jahtaamana, jolloin se ei anakaan katso, että on ilmoitetulla vaara-alueella tai onko tiellä liikennettä.

Muuten turvallista matkaa.

Käyttäjän amgs kuva

Petri Suomi, oikein hurja kokemus oli sinullakin. Kiitos, että kerroit.
Kesällä ehdin huomata ajoissa, kun peurat hyppelehtivät Porintiellä ja ajoimme sitten hitaasti. Tiellä oli varsinainen lauma, mutta mitään ei tapahtunut.

Tällä kerralla näin, kun vastatulevalla kaistalla auto ajoi hiljaa, kun muuten Karkkilan ja Ikkalan välissä ajetaan lujaa ja siis en ajanut niin nopeasti kuin edelläni mennyt auto. Nyt peura tuli niin auton lähelle, että en edes nähnyt mitään eikä jarrutus auttanut eläinparkaa. Autosta siis en paljon perusta. Pelkääjänpenkillä istunut ei ehtinyt nähdä mitään. Me molemmat havahduimme tömähdykseen. Tulimme juuri tien mutkasta.

Käyttäjän pekkaopollanen kuva
Pekka Olavi Pöllänen

Selitin tuolla sosiaalisemmassa mediassa, että hyvä tsägä, ettei olut hirvi ja useampi. Pimeässä pitää pyrkiä oppia spottaamaan hirviä ja peuroja silmistä. Valoisassa tarkkana ja ohita hiljaa taaempaa kun ovat menossa. Kyllä siihen tulee tunto, kun on jo kokemusta.

Mites eivät alkaneet huutokaupata lihaa??

Se on ollut pitkä perinne. Ei kai enää tai se suoritetaan muualla.

Mutta Ana Maria, varmaan luit sen kommentin metsästyskauden alkamisesta ja hirvet liikkuvat enemmän porukassa, kun jahtimiehet niitä yleensä viikonloppuna ajaa. Ei niitä voi oikein tarkkaan ohjailla ja siellä Karkkilassa muistan nähneeni matalia aitoja? Es Porvoon mootoritiellä, jossa törmäyksiä sattuu on aika usein, hyvin just siinä se kulkureitti, jossa joku tangokunkku kuoli hirvikolarissa.

Kyseessä on vakava asia. Ei poliisit puhalluttanut, ellei voi olettaa ajovirhettä tai muuta syytä.

Mä muuten jouduin kymmeneen vuoteen 4 jän päivän välein viikko sitten puhaltamaan samassa paikassa ja samalla kellon lyömällä.

Puheenaiheeseen liittyvää

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset