*

Tribuutti Kunnianosoitus maalle, jossa olen ollut onnellinen.

Koulujenväliset yleisurheilukisat

Yksi iloinen muisto lapsuudesta nicaragualaisessa pikkukylässä oli se, kun kävimme muiden koulun oppilaiden kanssa naapurikylissä pelaamassa lentopalloa, koripalloa ja jalkapalloa, kun taas toiset juoksivat, hyppivät, ym. Voittaminen oli tärkeää, onhan jokaiselle ipanalle tärkeää kuulua menestyjiin ja vaikka joskus tuli tappioita, selvisimme tuostakin tunteesta yhdessä.

Tuollaiset urheilukisat koulujen kesken vahvistivat meidän koulumme ja kylämme yhteishenkeä. Ennen kisoja meidän piti valmistua niihin ja siksi motivaatio oli korkealla aina, kun lähdimme "treeneihin". Lainausmerkit siksi, että se oli vapaamuotoista harjoittelua. Tärkeintä oli siis olla mukana.

Suomessa joissain kouluissa järjestetään yleisurheilukisoja saman koulun koululaisten
kesken. Kirjoitin Googleen "Koulujenväliset yleisurheilukisat", enkä löytänyt montakaan linkkiä,  jossa kerrottaisiin koulujen kesken tapahtuvista urheilukisoista. Niitä kuitenkin on. Faceboookissa pari henkilöä muisti osallistuneensa pienenä niihin. Kuulemma jopa maitokannukisojakin on ollut oppilaiden kesken. Onko lukijoilla kokemuksia niistä? 

Liikunta kannattaa aina ja monista syistä, joista olemme hyvin perillä. Jokainenhan sen
tietää. Ei siis jankuteta. Yhdessä toimiminen ja tekeminen antaa lapsille mahdollisuuksia tutustua muihin lapsiin muualla kuin vain koulun seinien ja pihan sisällä. Jokin aika sitten lauantaisin lastenohjelmien joukossa oli koululaisten tietovisakilpailu "Hetkinen", jossa suloinen hahmo Terho Piippo vitsaili. Sekin oli monin tavoin hyvä ohjelma. Sellaisia ohjelmia pitäisi olla enemmän, joissa lapset ovat aktiivisina toimijoita.

Joistakin sanomalehdistä olen lukenut, kuinka se ja se yritys mainostaa järjestämiään
urheilukisoja. Sekin on ihan hyvä.

Vanhempaintoimikunnat ja muut paikalliset yhdistykset voisivat yhteistyössä koulujen kanssa järjestää sellaisia kisoja lapsille, myös yläasteikäisille. Mens sana in corpore sano.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän enkeliporsas kuva
Kai-Ari Lundell

Ana...ennen todedlla oli koulujen välisiä kisoja.

Kävin Tikkurilan yhteiskoulua, vuosittain kisailimme Simonkylän yhteiskoulua vastaan. Tunnelma katsomossa oli mahtava.

Vielä muutama vuosi sitten alakoulun kuudennet luokat osallistuivat Maitokannukisaan. Kunnan karsintaan lähti kouluista paras kuudes luokka.
Joukkueeseen osallistui kuusi poikaa ja kuusi tyttöä. Viiden parhaan pojan ja tytön pisteet laskettiin lajeittain yhteen.

Hienoin laji oli rataviesti, joka juostiin sekajoukkuein. Maitokannukisa yhdisti luokkaa hienosti, luokkahenki nousi aina kohisten.

Parhaat joukkueet pääsivät loppukilpailuun Helsinkiin joko Stadikalle tai Eltsulle.

Vantaalla kisan voitti lähes aina Mårtensdalin joukkue. Jostain syystä ruotsinkielisissä kouluissa yleisurheilu on korkeassa kurssissa. Ehkä se johtuu kuuluisista ruotsinkielisten koulujen viestikarnevaaleista, jotka pidetään vuosittain Olympiastadionilla. Siellä tunnelma on kertakaikkiaan upea.

Kun katsoo Suomen maajoukkueen nimilistaa, ruotinkielisiä nimiä vilisee kuten Nicklas Sandell.

Käyttäjän amgs kuva

Kiitos Kari hienoista muistoista! Olisiko tässäkin yksi syy, miksi Suomi pärjää nyt huonosti kansainvälisissä kisoissa? Monissa maissa, jos kouluissa huomataan, että joku lapsi on urheilullisesti lahjakas, häneen panostetaan. Valikoidaan urheilijoita varhaisessa vaiheessa. Liikunnanopettajat siis vaikuttavat huippu-urheilijoiden valintaprosessiin.

Timo Härtsi

Suomi on pieni maa ja tietyt lajit vievät lahjakkuudet. Suomesta on tulossa ja on tullutkin joukkueurheilumaa, yksilölajit eivät kiinnosta yhtä paljon.

Menestystä on tullut mm. salibandyssä, lätkässä, koriksessa, lentopallossa ja vaikka fudiksessa ei olla viimeaikoina pärjätty on se silti suosittu harrastus.

Käyttäjän amgs kuva

Silloin kun Paavo Nurmi eli, Suomi oli vielä "pienempi" maa kuin nyt.

Timo Härtsi

Totta, mutta ymmärrät kuitenkin että nykyään lahjakkuudet eivät valitse, niin usein harrastukseksi yleisurheilua kuin ennenvanhaan. Ajat muuttuvat, on tullut uusia lajejakin paljon, nuorten keskuudessa suosittua on myös lumilautailu, skeittaus.

Käyttäjän amgs kuva

"tietyt lajit vievät lahjakkuudet" En tiedä kovin paljon huippu-urheilijoiden ominaisuuksista, mutta oletan, että joku sopii juoksijaksi, toinen uimariksi ja kolmas tennispelaajaksi. Motivaation, harjoitusten ja hyvään valmennuksen kautta päästään hyviin tuloksiin. En usko siis täysin siihen, että uudet lajit veisivät lahjakkuudet.

Timo Härtsi

Tästä blogista selviää suht hyvin kuinka monipuolisesti suomalaiset nykyään harrastavat ja kilpailevat eri lajeissa. Vaihtoehtoja on paljon:

http://sjphki.vapaavuoro.uusisuomi.fi/urheilu/1142...

En usko, että menneeseen on paluuta, maailma ja Suomi on muuttunut niin paljon.

Käyttäjän amgs kuva

Hyvä linkki! Ei tarvitse paalata menneeseen vaan menestyä tulevaisuudessa myös maailmanlaajuiseissa lajeissa.

Timo Härtsi

Kyllä minulle passaa, että menestytään yleisurheilussa ja mahdollisimman monissa lajeissa, mutta tuskinpa kannattaa enää kuitenkaan haaveilla mistään kultamitalisateesta olympialaisissa. Kilpailukin nykyaikana on paljon kovempaa kuin ennenvanhaan ja tietenkin se tosiasia että vaihtoehtoja on myös paljon.

Itse olen toivonut, että Suomi pääsisi fudiksessa joskus arvokisoihin. Olen toivonut sitä jo pikku nappulasta asti :)

Käyttäjän enkeliporsas kuva
Kai-Ari Lundell

Niin...ja oppikoulussa oli kaksi liikunta-ainetta, joista kummastakin annettiin oma numeronsa. Oli Urheilu ja Voimistelu.

Voimisteltiin hyvin paljon. Suomi oli vielä 1950-luvulla melkoinen voimistelumaa. Saimme paljon voimistelumitaleja a'la Savolainen ja kumppanit.

Varsinkin naisvoimistelu oli omana kouluaikanani voimissaan. Tuntui siltä, että tytöt eivät sisäliikuntakautena muuta tehneetkään. Tamburiini paukkui koko ajan liikuntasalin verhon takaa. Tytöillä oli päällään siniset voimisteluasut.

Nykyliikunnanopetuksessa voimistelun osuus on marginaalinen. On niin paljon erilaisia lajeja. Ja tunteja on vähän, kaksi liikkatuntia viikossa, puolet liian vähän.

Voimistelu on erinomainen pohja lajille kuin lajille.

Timo Härtsi

Urheilu ja monet lajit näyttävät helpolta sellaisen silmään joka ei tajua lajista tai urheilusta yhtään mitään. Tälläiset urheilusta mitään tietämättömät ihmiset eivät ymmärrä kuinka paljon treeniä vaatii tulla hyväksi tai edes kohtuulliseksi jossain lajissa.

Timo Härtsi

Mielestäni urheilussa on paljon kestävämpiä arvoja kuin missikisoissa ja lisäksi urheilu on monella tapaa ihmiselle paljon terveellisempää, niin fyysisesti kuin henkisesti kuin missikisat.

Veikko Vitikainen

Taas on Ana lausunut blogissaan viisaita sanoja. Yhteiskunnan toimintaan aina sisältyy jonkinnäköinen kilpailu. Mutta Anan ehdottama koulujen välinen urheilukilpailu on jo urheilukulttuurinkin takia suositeltavaa. Jos Suomi haluaa vielä tulevaisuudessakin osallistua olympialaisiin, niin kilpailuhenkeä ainakin urheilun alueella on kehitettävä heti lapsesta alkaen myöskin kouluissa. Amerikassa nimenomaan yliopistoihinkin pääsyvaatimuksena katsotaan eduksi jos olet osallistunut johonkin urheilulajiin aktiivisesti. Jos Suomessa poistetaan urheilu koulujen harrastuspuolelta kokonaan, niin odotettavissa on, että kansa ruumiillisesti rappeutuu, ja henkinen rappio on taas sen seuraus.
Ana on tässä asiassa täysin oikeilla linjoilla.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Minusta periaate, että kaikki saa palkinnon yrityksestään on hienointa, mitä varhaislapsuudessa voidaan tarjota. Se kannustaa. Voittajat erottuvat aina niin fyysisesti kuin älyllisesti omissa lajeissaan sitten myöhemmin. Suurien ikäpolvien urheilijat olivat suurelta osalta moniosaajia. Mikään urheilulaji ei ollut vierasta; oltiin melkein hyviä kaikissa laulusta ja soitosta puhumattakaan. Opettaja on se avainihminen, joka saa motivaation liikkeelle. Olen itse onnellinen siitä, ettei minusta tullut ns. moniosaajana voimistelunopettajaa, vaikka opettajani ja vanhempani niin halusivat. Kun pääsin irti ohjauksesta, omat mieltymykset veivät eteenpäin aivan muille alueille, vaikka ne eivät aina niin ruususia olleet. Siemen jäi kuitenkin kohtuulliseen kuntoiluun sieltä lähtien.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset