Tribuutti Kunnianosoitus maalle, jossa olen ollut onnellinen.

Sigtuna

  • Sigtuna sijaitsee Mälaren järven rannalla.
    Sigtuna sijaitsee Mälaren järven rannalla.
  • Järven rannalla on tämä peli jonka avulla voi selvittää riimukiven viestin.
    Järven rannalla on tämä peli jonka avulla voi selvittää riimukiven viestin.
  • Poika ja vene.
    Poika ja vene.
  • Museon vieressä on hotelli.
    Museon vieressä on hotelli.
  • Kirkon rauniot Sigtunan keskustassa.
    Kirkon rauniot Sigtunan keskustassa.
  • Yksi Sigtunan riimukiveistä.
    Yksi Sigtunan riimukiveistä.
  • Vasemmalla on turistitoimisto, jonka oven yläpuolella on lohikäärme.
    Vasemmalla on turistitoimisto, jonka oven yläpuolella on lohikäärme.
  • Lohikäärme oli vikiingeille tärkeä voiman ja turvan symboli.
    Lohikäärme oli vikiingeille tärkeä voiman ja turvan symboli.
  • Kutsuva kahvila.
    Kutsuva kahvila.

Aluksi se kuulosti naisen nimeltä, mutta sitten luin, että se on ensimmäinen Ruotsissa perustettu kaupunki. Sigtuna on siis kuin Ruotsin kehto. Niin merkittävässä paikassa piti käydä.

Moni kavereistani ja ehkä blogini lukijoistani teitää, että nykyisin sydämeni on myös Ruotsissa muun muassa siksi, koska kaksi lapsistani opiskelee siellä. Tästä hyvästä tai oikeastaan erinomaisesta syystä käymme nyt silloin tälloin Ruotsissa.

Nyt koululaisilla on ollut syysloma ja lähdimme autolla Ruotsiin. Kävimme Sigtunassa sunnuntaina ja kaikki liikkeet olivat kiinni. Kaupunki on pieni, rauhallinen ja yksinkertaisesti kaunis.

Sigtuna sijaitsee noin 40 kilometrin päässä Tukholmasta.

Niile, jotka haluavat lukea espanjaksi, tässä tämä linkki: Vámonos a descubrir Sigtuna.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (32 kommenttia)

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Sigtuna on Ruotsin vanhin kaupunki ja entinen pääkaupunki. Ilmeisesti ruotsalaiset olivat keljuja niin että meidän karjalaisten esi-isien piti käydä sitä kurittamassa vuonna 1187. Vieläkö sigtunalaiset muistelivat tätä vierailua pahalla?

"Karjalaiset aiheuttivat Ruotsissa suurta vahinkoa ja levottomuutta. Oli sitten tyyni tai myrsky, he tulivat mereltä salaa Sveanmaan saaristoon nousten ylös Mälarnille usiemmiten saariston kätköistä etenevällä sotajoukolla. Kerran he saivat päähänsä polttaa Sigtunan. He polttivatkin sen niin perin pohjin, ettei kaupunkin vieläkään ole toipunut. Siellä surmattiin arkkipiispa Johannes, mistä moni pakana riemuitsi. Siitä, että kristittyjen kävi niin huonosti, iloitsivat sekä karjalaiset, että koko Venäjänmaa. Se vahvisti heidän intoaan sotia."

Käyttäjän amgs kuva

Ooh! Kiitos Leo tuosta lainauksesta! Itse olin lukenut Sigtunasta, mutta mietin, että ehkä kommenttijonoon tulee lisää tietoa. Ehkä tuon tuhopolton seuraus on se, että nykyisn Sigtunassa on etupässä yksi katu, jossa on vanhoja taloja. Osittain siksi on mukava kävellä siellä, koska se on pieni kaupunki ja pienellä alueella näkee paljon.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

1950– ja 60–luvuilla ystävyyskuntatoiminta oli suomalaisille tärkeätä. Syistä, jotka eivät minulle täysin ole selvinneet, Sigtuna oli Tottijärven ystävyyskunta. Muistan katsoneeni Tottijärvi–Sigtuna -yleisurheiluottelua Tottijärven urheilukentällä.

Ei Sigtunakaan suurkaupunki ollut, asukasluku on nykyään kahdeksan ja puoli tuhatta ja oli silloin kai vähemmän. Sittemmin Nokiaan liitetyn Tottijärven asukasluku oli kuitenkin vain tuhatkunta. Ei niissä urheiluotteluissakaan kyllä ruotsalaisille pärjätty.

Käyttäjän amgs kuva

Mielenkiintoista! Sigtunan yhteistyö suomalaisten kanssa on jatkunut. Luin nyt Sisuradion kotisivuilta että noin 13% Sigtunan väestöstä on ruotsinsuomalaisia! Sigtunan kaupunki käyttää kruunuja myös suomenkieliseen palveluun ja siellä toimii ainakin suomenkielinen esikoulu! Hienoa!

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Iso osa ruotsinsuomalaisista asuu Tukholman ympäristössä. Kun suuret ikäluokat tulivat työikään 60/70-lukujen taitteessa, ei ollut sosiaaliturvaa, ei peruskoulutodistusta, eikä töitä. Ruotsissa töitä oli. Satoja tuhansia lähti, osa palasi.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Ruotsalaiset kaupungit ovat kauniita. Olen melkein jokaisessa pientä suuremmassa käynyt. Göteborgin seutu on vielä näkemättä, Sigtunan ohi ajettiin kiireen takia. Ruotsalaiset eivät ole hävittäneet vanhoja puu- ja kivitalojaan, kuten suomalaiset rahanhimossaan ja korruption vaivaamana sotien jälkeen.

Käyttäjän mattiosaisa kuva
Matti Säisä

Toissa kesänä kävin Sigtunassa. Ihastelin vanhoja hyvin hoidettuja rakennuksia minäkin. Kuten Mikko pahoittelin mieltäni, ihmetellen miksi ei Suomessa säilytetä vanhaa. Liekö kulttuurimme nuoruus, karut metsäiset olot, nälkä ja vilu osasyyllisiä. Kuinka ollakaan nautin ruotsalaisuuden innoittamana myös maistuvan pyttipannun paikallisessa ravintolassa. Kannatti poiketa.

Käyttäjän amgs kuva

Olen käynyt Kristiinankaupungissa ja se on kuin Sigtunan kaksoiskaupunki. Onhan myös Porvoo ja Vanha Rauma. Sen sijaan niitä oikein vanhoja rakennuksia, kuten esimerkiksi Sigtunan kirkkorauniot ei Suomessa ole kovin paljon. Vihdissä on Pyhän Birgitan kirkon rauniot.

Nyt Tukholman Slussenissa on menossa iso rakennusprojekti (kun ehdin, laitan kuvia). Toivon vain, että osa vanhasta Slussenin asemasta jää muistoksi tuleville sukupolville. Onhan sekin osaa Suomalaisestakin historiasta.

Matti, me ihmettelimme kuinka Uppsalan yliopiston opiskelijoiden kuppiloissa pannukakut olivat kovasti suosiossa!

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #8

Sigtunassahan on raunioiden lisäksi ihan hyväkuntoinen Mariakyrkan, joka on hiukan Turun tuomiokirkkoa vanhempi.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Suomea on vaivannut todella sodan jälkeen tämä turun tauti ja raivokkaasti, tosin vanhojen talojen purkaminem pannaan nykyäänkin talvisodan aikaisten pommituksien syyksi esimerkiksi Turun vanhan keskusta ja kauppayorin ympäristön kerrotaan nukyisin tuhoutuneen pommituksessa ja siksi se piti rakentaa uudelleen moderniksi metropoliksi ottaen mallia Saksasta j Yhdysvalloista. Nykyäänkin turuntauti vaivaa vanhoja taloja, asioista päätetään yhä kabineteissa, kaikissa päätöksissä ei olla avoimka ja jostain kumman syystä suojellut talota annetaan rapistua purkukuntoon tai tuikataan tuleen jollei suojelupäätöstä peruta. Ei siis ole mikään ihme että luovutettu Viipuri on tänäpäivänä Suomen kaunein kaupunki.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

- Nyt Tukholman Slussenissa on menossa iso rakennusprojekti (kun ehdin, laitan kuvia). Toivon vain, että osa vanhasta Slussenin asemasta jää muistoksi tuleville sukupolville. Onhan sekin osaa Suomalaisestakin historiasta.

Eipä taida olla kovin mairitteleva historia suomalaisittain.

Käyttäjän amgs kuva

"Toiset lähtee kuuhun ja toiset Ruotsiin..."

Slussen -sana tuo minulle mieleen Hectorin laulu ja Slussenin kallioseinämät!

Käyttäjän niklasherlin kuva
Niklas Herlin

Paavo Haavikon eräänlaisessa Kalevala-tulkinnassa Rauta-aika on ihan oma versio karjalaisten/kalevalaisten ryöstöretkestä Sigtunaan. Rauta-aika muistetaan varsinkin Kalle Holmbergin ohjaamasta loistavasta tv-sovituksesta. Tässä versiossa kalevalaisryöstäjät veivät mukanaan Sigtunan kirkon oven ja lahjoittivat sen novgorodilaisille. Mutta koska retki oli hyvä, sitä ei kukaan muistanut, mutta kaikki muistivat epäonnistuneen ryöstöretken, kun Pohjolasta yritettiin ryöstää sampo.

Käyttäjän amgs kuva

Tarina Sigtunan kirkon oven ryöstöstä on niin hyvä ja siksi on kuin syntti lukea kuinka Wikipediassa yritetään selittää kuinka se ei pidä paikansa. Linkin kautta pääsin lukemaan Suomen ja Ruotsin varhaishistoriasta. Suomi on ollut joskus Itämaa ja paikka, jossa nyt asumme Uudellamaalla on ollut Uppsalan alaisena! Jatkan lukemista!

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #16

Suomesta muutes tuli virallisesti osa Ruotsia Pähkinäsaaren rauhassa vuonna 1323. Sitä enne Ruotsi ja Novgorod taistelivat "ei kenenkään maan" verotus ja eräoikeuksista jolloin alueen asukkaat joutuivat maksamaan raskaita veroja kumpaankiin suuntaan jopa saman aikaisesti. Tosin Suomessa asui tuota ennen jo suomalaisia, hämäläisiä, pohjalaisia, savolaisia, karjalaisia, virolaisia, lappalaisia ja saamelaisia. Suomeen oli myös kehittynyt 1000-luvulle tultaessa löyhiä maakuntahllintoja ja täällä elettiin esivaltiollista rautakautta, ennen kuin ruotsalaiset tunkivat nokkansa tänne kuningas-päälikkö Eerikin kyllästyttyä 1150-luvulla itämerensuomalaisten jatkuviin ryöstö ja hävitysretkiin Ruotsin rannikolle. Ruotsin veroalaisuuteen suomalaiset ja hämäläiset päätyivät Birger jaarlin vuoden 1229 sotaretken jälkeen minkä takia paavi julisti Varsinaissuomen erityissuojelukseensa vuonna 1249. Sitä enne Suomen piispa Bero mainitaan 1235 Ruotsin piispaluettelossa mikä keroo ainakin Varsinaissuomen jo tuolloin siirtyneen Ruotsin piispanistuimen alaisuuteen.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Sigtunalla ja suomalaisilla on jännä yhteys. Sigtunan hävityämisestä ja ryöstämisestä on syytetty monetkerran milloin varsinaissuomalaisia, milloin hämäläisiä, milloin saarenmaalaisia, milloin virolaisia, ja milloin karjalaisia, sillä kronikoissa väitään tälläisen itämerensuomalaisten hävitysretken tehneen. Olipa 300 laivan satapäisine miehineen sitten totta tai ei, argeologit eivät ole löytäneet mitään merkkiä siitä että Sigtuunaa o,isi poltettu kertaakaan. Mikään ei kuitenkaan kiellä etteikö itämerensuomalaiset kansat olisivat ryöstäneet Sveeanmaan mahtikaupungin silti polttamatta sitä. Kertomukseen Sigtunan hävityksestä liittuu myös nykyisin rauniona oleva kirkko jonka pronssiset kirkonovet ryöstettiin ja vietiin saaliina Novgorodiin. Sogtuna toimi aikoinaan Ruotsin pääkaupunkina senjälkeen kun Birgan viikinki kaupunki oli hävitetty, myöhemmin pääkaupungiksi muodostui vanha Uppsala ja sittemmin nykyinen Tukholma joka ennen oli ennen sitä vain pahainen tukkisatama.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Sen kummempaa virallista "pääkaupunkia" ei ehkä ollut tuolloin olemassa, kun ei ollut "Ruotsiakaan", mutta Sveanmaan henkinen keskus ja piispojen koti Sigtuna oli ennen Uppsalaa ja Tukholmaa.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Pahoittelen että käytän vanhaa termi "pääkaupunki" Sveeanmaan aikaisen Ruotsin hallintokaupugin ilmaisuna. Toki pääkaupunki, kaupunki ja kuningas tarkoitti 1000 vuotta sitten hieman eriasioita kuin suomen nykykielessä esimerkiksi pääkaupungilla tarkoitettiin hallinnollista keskusta eikä suinkaa virallista pääkaupunki, samaten kunigas sanaa käytettiin samassa merkityksessä kuin kylän vanhin, heimo päälikkö, armeijan komentaja ja laivan kapteeni. Laiva kunigas on se joka istuu veneen perällä ja pitää perää eli ohjaa perämelalla ja on kapteenina sadan muunmiehen soutessa alusta.

Kannattaa myös mietti esim kertomusta jossa itämerensuomalaiseet hyökkäävät 300 laivalla huonolla menestyksellä Laatokalle. Kun jokaisessa laivassa oletetaan olleen 101 matkustajaa on 30300 päisessä sotaauhovan rosvoaja-öykkäri joukkiossa pidättelemistä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #21

"Kannattaa myös mietti esim kertomusta jossa itämerensuomalaiseet hyökkäävät 300 laivalla huonolla menestyksellä Laatokalle. Kun jokaisessa laivassa oletetaan olleen 101 matkustajaa on 30300 päisessä sotaauhovan rosvoaja-öykkäri joukkiossa pidättelemistä."

Mikäs kertomus se tuo sitten on?

Kuulostaa oudolta, että joku kertoisi itämerensuomalaisten hyökänneen omalle alueelleen.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #22

Kyseinen sotaretki Lastokalle käytiin 1100-luvun heimosotien aikaan jolloin hämäläiset ja virolaiset olivat jostain kummansyystä riidoissa karjalaisten kanssa. Riidan syy saattoi olla Novgorodin pyrkimys länteen.

Itämerensuomalaisten sodista tuolta ajalta on rekonstroitu seuraava lista:

"1123. Venäjän suuriruhtinaan Mstislavin poika Vsevolod, Novgorodin ruhtinas hyökkää novgorodilaisten kanssa suomalaisia (jem) vastaan.
1142. Länsisuomalaiset (jem) hyökkäävät Novgorodin alueelle.
1143. Karjalaiset (korela) hyökkäävät meritse länsi-suomalaisia (jem) vastaan, mutta pakenevat menetettyään kaksi laivaa. Karjala mainitaan nyt venäläisissä kronikoissa ensi kerran omana, muista suomalaisista erillisenä kulttuurina ja kansana.
1149. Länsisuomalaiset (jem) hyökkäävät tuhannen miehen sotajoukolla vatjalaisten alueelle. Novgorodilaiset tuhoavat suomalaisten sotajoukon."

Näiden lisäksi tuo Sveanmaan kuningaspäälikkö Erik eli Erik Jedvarsinpoika kokosi talonpojista ledung retken joskus vuosien 1149-1160 välillä, tehdäkseen lopun suomalaistnen jatkuvista ryöstö ja hävitysretkistä. Histoeiallisia todisteita sille:että kyse olisi ollut ristiretki, tai että ihmisiä olisi tuolloin käännytetty kristinuskoon iskemällä miekalla päitä poikki kuin nauriilta naatteja, tai että retkellä olisi ollut englannista syntyisin oleva Uppsalan piispa ei kuitenkaan ole.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #24

"On rekonstruoitu" on hiukan epämääräinen lähdeviite. Mistä Suomalaisuuden liitto on listansa löytänyt? Sinänsä en epäile, että novgorodilaiset ovat ääntäneet "Hämeen" "jem".

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #25

Tuo sama lista löytyy myös Wikipediasta mutta suomalaisuuden liiton lista on sitä yksinkertaisempi ja selkeämpi. Se että se on rekonstoroitu tarkoittaa että kyseistä listaa ei ole sellaisenaan missään historiallisessa lähteessä olemassa vaan se on tehty tiedonmurusista kuten saagojen mainintojen ja argeologisten tutkimusten perusteella (ymmärtääkseni).

Jem eli jäämit on taas novgorodilaisten käyttämä nimitys hämäläisistä ja tarkoitti melkein koko Länsi-Suomea. Tärkeimmät lähteet Novgorodin ja jäämien sotien välille ovat Nestorin kronikka ja Novgorodin ensimmäisen kronikan, mutta varhaisin maininta on 1042 käydystä sodasta on laurentiuslaisessa kronikkakokoelmassa.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #26

Näin hämäläisenä ja pirkkalaisena tulee usein ihmeteltyä, miksi monien nimien yksinkertaisinta taustaa on niin vaikea uskoa.

Ei esimerkiksi Birkan kaupungilla ja Pirkkalan pitäjällä varmaan yhteyttä ole, mutta molemmat saivat nimensä samasta puulajista, nykyruotsiksi björk ja englanniksi birch.

Sana Häme on saattanut merkitä täkäläisille, länsisuomalaisille siis, yksinkertaisesti kotiseutua, kuten hem, hjem, heim ja home.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #27

Jotenkin tuntuu, että "häme" olisi vanhempaa suomalaisugrilaista perua kuin ruotsin "hem". Mistäköhän tulee sitten "tavast"? Joku on esittänyt hypoteesin, että se on suomalaista perua ja tulee "taustasta" eli eräänlainen "takamaa".

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #28

En missään nimessä tarkoita, että "häme" olisi lainattu naapureilta vaan päinvastoin. Suomensukuisilla kielillähän on kodille/kodalle oma sanansa, mutta "häme" merkitsee kotiseutua.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #30

Häme kuten Suomikin on laina saamelaisilta, mutta noita omaperäisiä nimiä kodille ovat mm juurikin tuo koti sekä kota, savu, sauvo, asunto, asumus, talo, tila ja moisio. Näistä kolme viimeistä tarkoittaa enemmänkin maatilaa.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #27

Itseasiassa nimi on laina saamelaisilta jotka käyttävät itseään nimeä sabmi joka on kaukaista sukua venäjän sanalle zemlja. Se lainautui itämerensuomalaisille muodossa Sheme tarkoittaen meren takana olevaa saamelaisten maata. Tuosta sanasta polveutuu kaikki muodot kuten Saame, Häme, Suomi ja Soome. Häme nimestä taas juontaa novgorodilaisten ruusien käyttämä nimitys Jam eli jäämit. Tässä kanmattaa taas sitten muistaa se että itämerensuomalaiset aloittivat muuttoliikkeen Suomenlahden yli ensimmäisellä vuosisadalla jälkeen ajanlaskunalun tuoden mukanaan uuden kielen ja kulttuurin, ja 500-luvulle tultaessa itämerensuomalaiset asuttivat jo nykyisiä Varsinassuomea, Satakuntaa, Hämettä, Päijäthämettä ja keski-Suomea. 1000-luvulla nykyisen Suomen alueella elettiin jo esivaltiollista aikaa joloin heimot ja kylät alkoivat järjestäytyä löyhiksi maakuntahallinnoiksi.

Käyttäjän amgs kuva

Kiehtovia tarinoita kuitenkin.

"Thank you!
Kind regards."

Tuo viesti tuli Sigtunan tiedotusosastolta! :) Lähetin heille linkin tähän blogiin. :) Kiitokset lämmittävät aina mieltä. Kiitos blogin kommentoijillekin!

Tämän blogin suosituimmat