Tribuutti Kunnianosoitus maalle, jossa olen ollut onnellinen.

Lumienkeli / Ángel en la nieve

  • Karkkilassa Turuntiellä on Romuenkeli niminen kirpputori. Sieltä saa myös askartelutavaroita. Kirpputorin Facebookin sivulla on tämä kaunis kuva. Kiitos kirpputorin väelle kuvan lainasta!/La foto es de la página de Facebook de un rastro muy bueno de Karkkila. Muchas gracias a ellos por permitirme publicar la foto aquí.
    Karkkilassa Turuntiellä on Romuenkeli niminen kirpputori. Sieltä saa myös askartelutavaroita. Kirpputorin Facebookin sivulla on tämä kaunis kuva. Kiitos kirpputorin väelle kuvan lainasta!/La foto es de la página de Facebook de un rastro muy bueno de Karkkila. Muchas gracias a ellos por permitirme publicar la foto aquí.

Tässä lunta odotellessa tuli mieleen yksi ihana laulu ja miten tutustuin siihen. Taisi olla vuonna 1990 tai 1991. Olin vasta tutustunut suomalaiseen poikaystävääni. Asuimme silloin Kuubassa ja vierailimme toisen suomalaisen luona jossain Santiago de Cuban kylässä.

Miehellä oli kaksio, kalustamaton. Huone, joka olisi sopinut makuuhuoneeksi, oli kuin suuri kaappikuivuri. Mies oli ripustanut huoneeseen naruja ja narut olivat täynnä vaatteita kuin kuivumassa. Kun mies tuli kotiin, hän pesi likaiset vaatteet, laittoi ne kuivumaan ja hän sitten otti vaihtovaatteita naruista. Simppelisti!

Olohuoneessa oli vain patja ja tyyny. Patjan vieressä oli levysoitin ja iso pino vinyylilevyjä. Levysoittimen vieressä oli kitara eikä muuta. Siellä levysoitimen vieressä istuimme kurkistamaan levyjä ja kuuntelemaan musiikkia. Muistan suomalaisten miesten ilon, kun levypinon keskeltä löytyi erikoinen levy ja kuin he sanoivat kuorossa, että tulisin pitämään laulusta, että minun piti kuunnella hiljaa. Niin istuimme hiljaa ja kuuntelimme. Musiikki vetosi heti ja meni joka soluun. Mieslaulajan ääni oli pehmeä, selkeä, rauhallinen, kaunis. Laulu oli koskettava vaikka en ymmärtänyt pätkääkään, mitä siinä laulettiin.

Myöhemmin, kun muutin Suomeen, kuuntelin silloin tällöin laulua muistaen tuota ihanaa hetkeä vaikka en edelleen tajunnut paljon sanojen merkityksistä.

Monta vuotta myöhemmin, Taisi olla vuonna 2001 lopussa, ajoin jonakin iltana Nurmijärveltä Hyvinkäälle töihin ja radiosta tuli sama kappale. Kuuntelin hiljaa ja ymmärsin koko laulun, en voinut ajaa ja piti pysähtyä hetkeksi, koska kyynelet sumensivat näköä. Laulussa on toivoa, mutta samalla se on hyvin surullinen. Erityisesti silloin, kun Hector sanoo

”Toiset lähtee kuuhun ja toiset Ruotsiin
Toisilla vaan pienempi palkka on
Isä lähti viis vuotta sitten Ruotsiin
Äiti oli silloin jo onneton”

Isäni lähti kauas, kun itse olin pieni, eikä hän koskaan tullut takaisin. Tunnen myös myötätuntoa jokaista lähtijää kohtaan. Ei ole helppoa jättää osaa elämästään taakse ja muuttaa toiseen maahan. Saattoi olla myös niin, että raskaudesta johtuen tunteet olivat enemmän pinnalla ja mietin tuon laulun tytön surua ja tahtoa parantaa elämäänsä vaikka vain pahvinpalasella. Tuttu asia sekin elämästäni. Toisin kuin laulussa, äitini elää vielä.

Vietämme taas lumetonta marraskuutta ja koska lumienkeleitä ei pääse vielä tekemään, voi lohduttautua kuuntelemalla Hectorin suurta ja surumielistä laulua.

Linkki lauluun:

 

Espanjaksi:

Ángel en la nieve

Otra vez esperamos la llegada de la nieve y eso me ha hecho recordar una canción muy bella y el momento en el que por primera vez la escuché. Era por el año 1990 o 1991 y acababa de conocer a mi novio, el que ahora es mi marido. Vivíamos en Cuba y fuimos de visita a casa de otro finlandés en un pueblo situado en los alrededores de Santiago de Cuba.

Ese hombre vivía en un apartamento con un dormitorio, un salón y una cocina. El cuarto que debeía ser el dormitorio funcionaba como un gran secador de ropas. El hombre había colocado cuerdas en todo el cuarto y en las cuerdas había tendido ropa a secar. Cuando el hombre llegaba a casa, lavaba la ropa sucia y cogía la ropa limpia directamente de la cuerda. Muy práctico! J

En el salón había solamente (y si mal no recuerdo) un colchón y una almohada. Al lado del colchón había un tocadiscos y discos. Al lado del tocadiscos había una guitarra. Allí nos sentamos, al lado del tocadiscos a escuchar música. Recuerdo las miradas alegres de esos dos finlandeses cuando encontraron, entre los dicos, uno especial y dijeron casi en coro que esa canción con toda seguridad me iba a gustar y que la escuchara en silencio. Escuchamos en completo silencio. La música me gustó y se me metió en el alma. La voz del hombre que cantaba era suave, clara y tranquila, simplemente bella. La canción era conmovedora aunque no comprendía ni jota de lo que se cantaba.

Después de mudarme a Finlandia, escuché la canción más de una vez y recordaba ese bello momento sin comprender todo el contenido de la canción.

Muchos años más tarde, por el año 2001, conducía de Nurmijärvi a Hyvinkää a trabajar y en la radio pusieron esa canción. Otra vez la escuché en silencio y comprendí todo lo que decía y no pude conducir más. Tuve que parar porque no podía contener las lágrimas que ennublaban la vista. En la canción hay esperanza pero, al mismo tiempo, es muy triste. Especialmente cuando el cantautor Hector dice (traducción literal):

”Otros se van a la luna y otros a Suecia
otros tienen solamente un salario más pequeño
Mi padre se fue hace cinco años a Suecia
mi madre era ya para entonces infeliz”

Mi padre se fue lejos, cuando yo era una niña muy pequeña y él nunca volvió a vivir con nosotros. También siento compasión por cada persona que sale de su tierra. No es fácil dejar parte de la vida e irse a otro país. Puede ser que también por los cambios hormonales del embarazo influyeron en los sentimientos y en la reacción al pensar en la tristeza y en la fuerza con la que la chica, sobre la que la canción canta, enfrenta su vida, aunque sea con un trozo de cartón. Cosa que tampoco ha sido para mí ajena. A diferencia de la canción, mi madre vive todavía..

Otra vez hemos tenido un noviembre casi sin nieve y no hemos podido hacer ángeles en la nieve. Mientras esperamos, podemos escuchar la triste pero gran canción de Hector.

Haz clic en el enlace para escuchar la canción ">"Lumi teki enkeli eteiseen".

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Pienistä asioista ja herkistä kokemuksista elämän soisi koostuvan, mutta jotkut älypäät eivät sitä ymmärrä, toisin kuin nuo kaksi suomalaista poikaa silloin Kuubassa, he ymmärsivät nauttia pienistä hetkistään.

Käyttäjän amgs kuva

Samalla he antoivat hienon lahjan. Laulu on kulkenut mukanani tuosta hetkestä lähtien.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Hector on teini-ikäni suuri vaikuttaja, varsinkin albumi Liisa pien. Artistit eivät varmaan tajua kuinka paljon vaikuttavat ihmisten mieliin.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kaikki vaikuttaa kaikkeen ja jos joku kolahtaa se sattuu!

Käyttäjän amgs kuva

Toinen laulu, joka on jotekin mennyt sydämeen on Taiskan Mombasa.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #7

Minäkin Mombasasta pidän kovasti ja Hectorista. Tuo lumienkeli on niin koskettavan ihana.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Kiitos mukavasta muistelosta. Erityisesti pidän Hectorin teksteistä.

Gracias por la memoria muy interesante. Me gustan en particular los textos de Hector.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset