Tribuutti Kunnianosoitus maalle, jossa olen ollut onnellinen.

"Puhtaus on elämäni määräys"

  • "Kauneus sydämessäni asukoon."
    "Kauneus sydämessäni asukoon."
  • ”Puhtaus on elämäni määräys."
    ”Puhtaus on elämäni määräys."
  • Kivi syksyisessä Kirkonkylässä.
    Kivi syksyisessä Kirkonkylässä.
  • August Veuron Alksis Kivi.
    August Veuron Alksis Kivi.

Lokakuun 10. päivä vietetään kansalliskirjailija Aleksis Kiven päivää. Päivä on myös suomalaisen kirjallisuuden päivä.

Sen kunniaksi kirjoitin espanjankieliseen blogiin Kivestä ja Kiven pääteoksesta. Koska tänä syksynä työskentelen myös Nurmijärven Kirkonkylässä, kävin kylän keskustassa ottamassa muutamia kuivia Aleksis Kiven patsasta.

Patsas on Nurmijärven pääkirjaston ja kunnantalon välissä. Nurmijärven kunnan nettisivulla lukee, että patsaan tekijä on August Veuro ja se paljastettiin Kiven syntymän satavuotisjuhlassa 10.10.1934 Aleksis Kiven tien puistossa ja se on siirretty nykyiselle paikalleen vuonna 2000.

Tästä muistomerkistä merkillisintä on tuolissa olevat reliefit ja varsinkin oikealla puolella oleva lause: ”Puhtaus on elämäni määräys". Jäin miettimään lauseen merkitystä. Kysyn siis teiltä, miten te tulkitsette sitä. Mitä se lause tässä tarkoittaa? Tarkoittiko hän henkistä puhtautta vai mitä? Kerroin espanjankielisessä blogissa, että se on henkistä puhtautta. Toivottavasti tulkintani ei mennyt pieleen.

Seuraava lainaus on jossain nettisivulla ja on ilmeisesti Kiven kirjeestä ystävälle: "Tämä tyyni, raitis ja uneksuva kuva on elämäni pyhin ja korkein aate ja pyrkimys, kunniasta en niinkään paljon lukua pidä. Ja tähän onneen tahdon viimein tulla, ja puhtauden kautta; sillä puhtaus on elämäni määräys "

Minusta tuo on hyvin kauniisti sanottu!

Muuten, luin Seitsemän Veljestä Santiago de Cuban yliopistossa maailman kirjallisuushistorian kurssilla!

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kun ajattelee aikakautta, niin puhtaus voi liittyä henkiseen elämään, mutta myös kieleen. Kivi oli suomenkielen taituri, upea selkeä ajan kuvaaja. Kiva kirjoitus Ana ja hienot kuvat.
Aleksis Kivin näyttää niin nuorelta ja freesiltä toisin kuin Kansallisteatterin edessä olevan patsaan henkilö.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Omaa näkyään elämästä — Kiven tapauksessa myös kielestä — intohimoisesti, tinkimättä, puhtaasti seuraava ihminen voisi sanoa noin.

Käyttäjän amgs kuva

Hyviä tulkintoja teillä. Kiitos niistä! Nyt kun uutiset ovat muuten melko kielteisiä ja melkein joka päivä saamme lukea ilkeydestä ja väkivallasta kotimaassa ja muualla, tämä lause olisi loistava elämänohje jokaiselle meille: ""Kauneus sydämessäni asukoon."

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Kun sitten tulevaisuudessa katsomme sadan pilven takaa historiaamme ja suomenkieltämme, saatamme olla ymmällämme, mitä kieltä nuo nyt puhuvat. Toivottavasti näin ei olisi.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Minä tulkitsen tuon määräyksen niin, että puhtaus oli Kiven elämän läksy, ei siis ehdoton.

Käyttäjän amgs kuva

Ehkä niin. Maailmassa harva kirjailija on pystynyt samaan kuin Kivi pääteoksessa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Eli kerrotko vielä mihin on pystynyt, että ei jää vain ihannoinnnin ilmaan heittämäksi kliseeksi?

Käyttäjän amgs kuva
Ana María Gutiérrez Sorainen Vastaus kommenttiin #7

Kiven pääteos ottaa lukijaansa haltuunsa. Harva kirjailija pystyy samaan vaikutukseen (ainakin kohdallani). Lukemistani kirjoista vain Seitsemän veljestä, Gabriel García Márquezin Sadan vuoden yksinäisyys ja meksikolainen Mariano Azuelan Los de Abajo (suomeksi Tulta alhaalta) ovat pystyneet siihen. Tuskin ehdin tehdä muuta kuin upoutua niihin kirjoihin. Se oli nautinto.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ruotsin kieli oli ainoa virallinen kieli Suomen Suuriruhtinaanmaassa Alexis Stenvallin (myöhemmin "Kivi") koko elämän aikana. Myös Suomen kulttuurielämän aiemmat kirjalliset vaikuttajat (Zacharias Topelius, Johan Runeberg, j.n.e.) olivat lähes umpiruotsinkielisiä ja kirjoittivat ruotsiksi. Sama päti poliittisiin herättäjiin kuten Snellman, Arwidsson, y.m.

Kiven suurien kirjallisten projektien (Seitsemän Veljestä ja Nummisuutarit) yhtenä vaikuttimena oli todistaa, että myös suomen kielellä oli mahdollista tuottaa pitkää kaunokirjallista tekstiä. Niitä ennen suomen kieltä oli pidetty vain "kyökkikielenä" - kielenä, joka soveltuisi kyllä maajussille pellon saralla, mutta ei juuri muualle.

Samasta syystä hänen tuotantonsa myös haukuttiin lyttyyn ruotsinkielisten kriitikkojen toimesta. Tietysti osaksi myös siksi, että kyseiset kriitikot eivät pystyneet kunnolla edes paneutumaan niiden sisältöön tai tyylilajiin.

Pidänkin Kiven tuotantoa lähtölaukauksena suomenkieleiselle kaunokirjallisuudelle ja sitä kautta koko suomen kielen myöhemmälle kehitykselle sekä nousulle virallisen kirjakielen asemaan. Se lienee innoittanut myös myöhempiä suomeksi kirjoittaneita novelisteja kuten Johannes Brofeldt (myöh. Juhani Aho), jolle suomen kieli oli tullut läheiseksi kouluopintojen kautta Kuopion Lyseossa, vaikka hänenkin kotikielensä oli ruotsi.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset