Tribuutti Kunnianosoitus maalle, jossa olen ollut onnellinen.

Kehitysmaan lapsen muovailuvaha

Nenäpäivän aamulla radiotoimittaja kertoi, että nenäpäiväkeräys oli saanut jo rahaa sen verran, että sillä rahalla voisi hankkia leikkipuiston Mosambikin kouluun.

Suomessa ajattelemme, että lasten työ on leikkiä, käydä koulua ja kehittyä. Mosambikin äidit isät ja jopa lapset löytäisivät sille rahalle paljon muuta käyttöä koulussa.

Taisi olla vuonna 1980. Sandinistit olivat patistaneet hirmuhallitsija Somozan pois Nicaraguasta ja maahan alkoi tulla apua. Näin pienen kylän kouluun ilmestyi eränä päivänä iso laatikko, joka avattiin huolellisesti. Emme tienneet, mitä se sisälsi. Ulkopuolella luki vain espanjaksi “avustustarvikkeita”. Lähetys tuli Yhdysvalloista.

Sisällä oli muovailuvahaa. Siellä isot ja pienet ihmettelivät ja aluksi oli vaikea keksiä, mitä sillä tekisimme. Ymmärsimme, että joku tahtoi, että lapset leikkisivät ja keksisivät niillä muovailuvahoilla jotakin. Jaksoimme vähäsen askarrella. Ei kovin kauan, koska meillä oli muutenkin nälkä ja koulua piti siivota.

Tapahtuma tulee mieleen aina, kun näen vaikkapa lapseni muovailemassa. Heillä on onneksi rauhaa ja ruokaa. Toivon mukaan punanenien rahat suunnataan prioriteettisiin asioihin. Nenäpäivänä kerättiin melkein kolme miljoonaa euroa kehitysmaan lapsille. Hienoa, Suomi!

Kirjoitus on myös Finlandeanassa

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Markku Päivätie

Toivoa sopii, suomen edelliset avustukset eivät paljon lapsia auttaneet.

Käyttäjän amgs kuva

"Suomen edelliset avustukset eivät paljon lapsia auttaneet." Valtiosta valtioon tehdystä yhteistyöstä ehkä niin. Toki terveyspuolella tehtiin paljon. Kansalaisjärjestöjen yhteistyöstä olen eri mieltä. Monta lasta on saatu pois kaduilta ja tarjottu heille jopa koulutusta ja sitä kautta moni on nyt töissä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Ei ihan noinkaan: Erkki Liikasen, Matti Viialaisen, Kimmo Rentolan ym. "yleisdemokraattien" toimesta kerättiin aikoinaan rahat kirjapainoon Mozambiqueen. Taitaa olla edelleen rakentamatta, koskapa rahat "hävisivät" silloisen Teiniliiton kassakaapista.

Juhlia sen sijaan pidettiin Helsingissä melko säännöllisesti Teiniliiton piikkiin.

Kuinka suuri osa tuosta Nenäpäiväkeräyksen saaliista muuten meni keräyksen "kuluihin"?

Käyttäjän marttiimmonen7 kuva
Martti Immonen

Suomi laittaa kehitysapuun reilusti yli miljardi €.

Tämä kolme miljoonaa on tuohon toiseen summaan verrattuna aika pieni summa. Muistetaan vielä, että Suomi maksaa kehitysapunsa ottamalla lisää velkaa, mutta ei kuitenkaan niin paljoa, että saataisiin yksi lastensairaala . Nyt entinen sairaala on homeinen ja epäsopiva nykypäivään.Kyllä harmittaa.....

Kehitysavun lisäksi tulevat keräykset voisi varsin hyvin osoittaa joskus myös kotimaamme ongelmakohtiin, niitäkin on näinä vaikeina aikoina vaikka kuinka paljon, ruokajonot kaikissa isommissa kaupungeissa, asunnottomat, vanhusten hoito etc.

Eräs asia minua ihmetyttää , kun katselee leipäjonojejen ihmisiä ,kuvista tai livenä, ei siellä maahanmuuttajia näy???

Käyttäjän amgs kuva

Martti asettelee ihmisiä mukavasti vastakkain. Moni antaa sekä kotimaiden kohteisiin että ulkomaille. Köyhyys ulkomailla on aivan jotakin muuta kuin Suomessa. Toki täälläkin on ongelmiä. Yksi syy siihen miksei ruokajonoissa näe maahamuuttajia näköisiä (mukana on monista Euroopan maista) voi olla se, ettei uskalleta mennä sinne. Kuka itse olisin vastailemaan muiden puolesta? Jokaisella tulijalla on oma elämänsä.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Meitä sanotaankin etelän maissa rikkaiksia, vaikka en tunnusta, että näin on. Elämmehän velaksi ja näin näyttää, että rahaa riittää vaikka minne jakaa. Espanjan alv on 7 prosenttia, ainakin Kanarialla sille näytti eivätkä monet yrittäjät taida edes maksaa veroja. Me maksamme kaikesta. Miten siis eri varakkuuden omaavia verrataan.
Onhan meillä rikkaita eläkeläisiä, jotka vuodessa saavat yli miljoona rahaa, ei titysti kaikki ole eläkettä, vaan monet jatkavat hyvätulosissa hommissa eläkkeellä. Kun heitä on paljon, pienistä tuloista ja velaksikin heidän jättieläkkeensä rahoitetaan. Se ei ole oikein.

Sitten vielä tuosta kehitysavusta. Eihän se valtion pistämä summa kerro kaikkea. Meillä toimii järjestöjä Kirkon ulkomaanapu. SPR ja vaikkapa Zonta järjestö, joista lähtee rahaa ulkomaisiin hankkeisiin. Zonta keräsivät Helvi Sipilä rahaston nimellä rahat yli miljoonan Ruandaan, jonne perustettiin näillä rahoilla sairaala HIViä sairastaville. Muutakin rahaa menee ulkomaille eri tarkoituksiin. Kehitysapua tämäkin, joten valtio on vain yksi taho. Miten paljon Kirkon ulkomaanapu ja punainenristi ja muut lahjoittelevat? Miksi ei näitä lasketa missään. Näin näkyisi Suomen kansan sympatiat muita köyhiä maita kohtaa. Annamme ehkä avoimemmin kuin muut, sillä emme odota hyötyvämme itse siitä mitä annamme. Näin olen ymmärtänyt usein muualla olevan.

Käyttäjän amgs kuva

Ei kai se ole nyt niin, että kilpaillaan siitä kuka auttaa enemmän. Jokainen auttaa sen verran kuin voi. Suomi on tehnyt paljon, kumma kyllä, että huonot asiat tulevat esiin. Monesti on myös niin, että kehitysyhteityön rahoista hyötyy moni suomalainen kehitysyhteistyön työntekijä, joka saa palkansa noista rahoista. Paavo Väyrysen aikoina kehitysyhteistyö oli osaa kauppasuhteiden kehittämisestä. Ei se ollut siis puhtaasti sitä, että autetaan muita kehittymään vaan myös ajateltiin, että kehitysyhteistyö edistäisi suomalaisten kauppasuhteita.

Arto Saarinen

Ana Maria, hienoa että kehitysapuna saatu muovailuvaha teki sinut onnelliseksi.

Voisitko joskus kirjoittaa blogin siitä, mitkä ovat ne todelliset syyt Nicaraguan ja muun Latinalaisen Amerikan kurjuuteen.
Miksi luonnonolosuhteiltaan paratiisimainen maa on yhtä köyhä (bkt 2800 USD/hlö) kuin surkeimmat Afrikan maat? Voisiko se johtua ylikansoituksesta (väestö lisäksi kasvaa n. 2% vuodessa) suhteessa maan tarjoamiin rersusrsseihin, työkulttuurista (manana?), koulutuksen vähäisestä arvostuksesta, huonosta hallinnosta (joka ei näytä vaihtamalla paranevan), länsimaiden riistosta, vai mistä?

Käyttäjän amgs kuva

Mielenkiintoinen aihe ja houkuttelee kirkoittamaan siitä, mutta noihin asioihin pitäää perehtyä hyvin. Internetistä saa tietoa, mutta ei kovin syvällistä. Pitää perehtyä tutkimuksiin ja eri näkemyksiin. Jos joku on valmis kustantamaan projektia, tässä sähköpostiosoitteeni: anasorainenatgmail .com.

Pintapuolisesti voi sanoa, etteivät kaikki Latinalaisen Amerikan maat elää kurjuudessa. Siellä päin on nousevia talouksia ja kummallisesti kuin se kuulostaa nyt, yksi niistä maista, joissa on talouskasvu on Nicaragua. Viihdoin siis! Nyt fakta on myös se, että talouskasvusta hyötyvät yleensä ne, joille tähän asti on mennyt hyvin.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Ongelman ydin on "marssijärjestys".Virheellinen marssijärjestys johtaa tilanteen jatkumiseen ennallaan Ongelmana ei ole kansantalouden tila, vaan köhimpien tila.

Oikeassa marssijärjestyksessä tulee ensin kansanvaltainen oikeusvaltio, sitten kansansivistys ja sitten elintason nousu. Yritykset toiseen järjestykseen joko eivät johda mihinkään tai johtavat katastrofiin.

Arto Saarinen

"...Jos joku on valmis kustantamaan projektia..."

Ana Maria, aiotko edetä Himasen viitoittamalla tiellä. Keräät kansainvälisen tutkijaryhmän ja pirautat Kataiselle, josko vähän saisi käteistä...

Käyttäjän amgs kuva
Ana María Gutiérrez Sorainen Vastaus kommenttiin #11

Ei, ehkä Yhdysvaltojen suurlähetystö olisi kiinostunut aiheesta, latinalaisen Amerikka on ollu suurvallan takapiha.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset